Kari Sohlberg (s. 13. joulukuuta 1940 Helsinki) on suomalainen elokuvaaja.
Sohlbergin ura suomalaisen teatterielokuvan parissa alkoi 1966 Ere Kokkosen Millipillerin myötä. Ura jatkui Spede Pasasen tuottamien elokuvien kuvaajana. Sohlbergin kuvaamia ovat muun muassa Pähkähullu Suomi, Noin 7 veljestä, Leikkikalugangsteri, Viu-hah hah-taja ja kolme ensimmäistä Uuno Turhapuro-elokuvaa.
Myöhemmin Sohlberg kuvasi muiden muassa Jörn Donnerin, Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon ohjauksessa. Hänen työsuhteensa Markku Pölösen, Matti Ijäksen ja Raimo O. Niemen kanssa muodostuivat erityisen läheisiksi ja jatkuivat kunkin kohdalla useiden elokuvien ajan.
Sohlberg on saanut toistaiseksi eniten parhaan kuvauksen Jussi-palkintoja, seitsemän. Ensimmäisen kuvaus-Jussinsa Sohlberg sai Leikkikalugangsterista vuonna 1970. Myöhemmät palkinnot tulivat elokuvista Maa on syntinen laulu (1974), Tulipää (1981), Angelan sota (1985), Pohjanmaa (1989), Badding (2000) sekä Koirankynnen leikkaaja (2005). Ehdokkuudeksi ovat jääneet Poika ja ilves (1999), Cyclomania (2002) sekä Haaveiden kehä (2003).
Sohlbergin kuvaamia pitkiä teatterilevityksen elokuvia on yli 60. Hän on tehnyt muutamissa kotimaisissa elokuvissa myös pieniä rooleja.
Kari Sohlberg jäi eläkkeelle vuonna 2011 ja hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi Raimo O. Niemen Roskisprinssi.
Hänen poikansa Konsta Sohlberg on myös elokuvaaja ja hän on jatkanut isänsä yhteistyötä Markku Pölösen kanssa.
Uran alku
Kari Sohlberg työskenteli 1960-luvun alussa pääesikunnan piirtäjänä, opiskeli iltaisin Ateneumissa ja kävi katsomassa Suomen Elokuva-arkiston näytäntöjä. Kun puolustusvoimien kuvaosastolla avautui elokuvaajan paikka, Sohlberg sai sen ja alkoi opiskella elokuvaa käytännössä muun muassa Kullervo Karin ohjauksessa. Pian Sohlberg siirtyi kuvaamaan televisiomainoksia Scenaria-yhtiöön, josta hän lähti vuoden kuluttua 1962 Armand Lohikosken mukana Lii-Filmiin tekemään lyhytelokuvia. Siellä hän oppi lisää muun muassa leikkauksesta Alvar Hambergilta ja käsivarakuvauksesta Leo Hildeniltä.Tykkyläinen, Lauri: Rahasta kiinni. Elokuvaaja Kari Sohlbergin mietteitä elokuvanteosta 20 vuoden ajalta. Projektio 1/1980, s. 10–13.
Kun lyhytelokuvien kysyntä romahti veronalennuselokuvajärjestelmän lakattua, Sohlberg siirtyi kuvaajaksi Mainos-Television filmiryhmään. Se teki filmille muun muassa asiaohjelmien inserttejä ja MTV-teatterin televisionäytelmien ulkokohtauksia, kun taas sisäkohtaukset tehtiin studiossa videotekniikalla.
Ere Kokkosen Millipillerin myötä tarjoutui Sohlbergille mahdollisuus pitkien näytelmäelokuvien tekoon. Vuonna 1980 antamassaan haastattelussa Sohlberg piti parhaina siihenastisina töinään elokuvia Marja pieni!, Punahilkka ja Maa on syntinen laulu.
Filmografia Elokuvat Vuosi Elokuva Huomautus 1966 Millipilleri 1967 Pähkähullu Suomi 1968 Noin 7 veljestä Mustaa valkoisella Punahilkka 1969 Leikkikalugangsteri Parhaan kuvauksen Jussi Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut Pohjantähteet Parhaan kuvauksen Jussi Sixtynine 69 Parhaan kuvauksen Jussi 1970 Jussi Pussi Speedy Gonzales – noin 7 veljeksen poika 1971 Saatanan radikaalit Kahdeksas veljes Hirttämättömät 1972 Hellyys Lampaansyöjät Marja pieni! 1973 Maa on syntinen laulu Parhaan kuvauksen Jussi Uuno Turhapuro Krapula1974 Karvat Viu-hah hah-taja 1975 Professori Uuno D.G. Turhapuro Rakastunut rampa 1976 Lottovoittaja UKK Turhapuro 1980 Tulipää Parhaan kuvauksen Jussi 1981 Syöksykierre Yö meren rannalla 1982 Aidankaatajat 1983 Jon 1984 Angelan sota Parhaan kuvauksen Jussi 1985 Da Capo Suuri illusioni 1987 Jäähyväiset presidentille 1988 Latvoilta jokisuulle Humanismin käsi -palkinto Pohjanmaa Parhaan kuvauksen Jussi Ihmiselon ihanuus ja kurjuus Humanismin käsi -palkinto Kuutamosonaatti Humanismin käsi -palkinto 1989 Talvisota 1990 Yksinteoin Kiljusen herrasväen uudet seikkailut 1991 Rölli – hirmuisia kertomuksia Kuutamosonaatti 2: Kadunlakaisijat 1992 Pilkkuja ja pikkuhousuja 1993 Onnen maa Routasydän Romanovin kivet 1995 Kivenpyörittäjän kylä Yöjuna 1996 Tie naisen sydämeen 1998 Sokkotanssi Kuningasjätkä Poika ja ilves Pala valkoista marmoria 2000 Badding Parhaan kuvauksen Jussi 2001 Emmauksen tiellä Cyclomania 2002 Haaveiden kehä 2004 Koirankynnen leikkaaja Elokuvataiteen Finlandia-palkinto, Parhaan kuvauksen Jussi Keisarikunta Elokuvataiteen Finlandia-palkinto 2006 Suden arvoitus 2009 Ralliraita 1 2011 Roskisprinssi
Tunnustuksia Sohlberg sai vuonna 2004 Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin. Samana vuonna hän sai Satakunnan viestintäalan kehittämissäätiön jakaman ensimmäisen elokuvataiteen Finlandia-palkinnon elokuvista Koirankynnen leikkaaja ja Keisarikunta. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa.Kari Sohlberg sai elokuvan Finlandian. Turun Sanomat 13.11.2004. Viitattu 20.3.2016. Elokuvasta Rakastunut rampa (1975) Sohlberg sai valtion henkilökohtaisen elokuvataiteilijapalkinnon. Keväällä 2008 hän sai valtion taiteilijaeläkkeen.
Vuoden 2016 Jussi-gaalassa Sohlbergille myönnettiin Betoni-Jussi elämäntyöstä.Betoni-Jussin elämäntyöstä saanut Kari Sohlberg häpeää Spede-klassikkoa: ”Kamalan huonosti kuvattu elokuva”. Iltalehti 19.3.2016. Vuonna 2019 hän sai Matti Pellonpää -palkinnon.
Lähteet
Kirjallisuutta Hytönen, Jukka (toim.): Kamera käy! Elokuvaaja Kari Sohlberg,. Helsinki: Like, 2004. Hytönen, Jukka: ”Näkökulmia kameran takaa”, Kari Sohlbergin haastattelu, Filmihullu 2/2004.
Aiheesta muualla Sohlbergin kuvasuunnitelma Kiljusen herrasväen uusiin seikkailuihin.
Luokka:Suomalaiset elokuvaajat Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Jussi-palkinnon saajat Luokka:Vuonna 1940 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt