100 px|thumb|Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (, symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta. Yksi rupla jakautuu sataan kopeekkaan (, lyh. kopLyhenneluettelo Ohjeita ja suosituksia, Suomen kielen huolto, Kielenhuolto, Kotimaisten kielten keskus). Käytössä ovat 1, 5, 10 ja 50 kopeekan sekä 1, 2, 5 ja 10 ruplan kolikot. Setelit ovat arvoiltaan 5, 10, 50, 100, 500, 1 000, 2 000 ja 5 000 ruplaa.Банкноты Банкноты и монеты, Главная страница, Банк России 10 ruplan metalliraha on tällä hetkellä seteliä yleisemmin käytössä.
Rupla oli myös Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton rahayksikkö. Valko-Venäjä ja Transnistria käyttävät saman nimistä valuuttaa.
Historia
Keisarivallan lopulle
Rupla on ollut Venäjän rahayksikkönä satoja vuosia, jopa 1100-luvulta. Ruplan nimi tulee venäjän kielen paloittelemista merkitsevästä verbistä rubit (рубить); aikoinaan rupla oli hopeaharkosta eli riunasta leikattu määrätyn painoinen palanen. Kopeekan nimi tulee keihästä merkitsevästä sanasta kopjo (копьё), joka viittaa kolikoissa olevaan kuva-aiheeseen lohikäärmeen keihästävästä Pyhästä Yrjöstä.
Ensimmäiset maininnat ruplasta vaihdon välineenä ovat Novgorodin tasavallasta vuosilta 1281–1299, jolloin rupla vastasi pientä osaa hopeaharkosta melkein puoleen väliin 1400-lukua. Ensimmäiset ruplan kolikot ilmestyivät Venäjän tsaarikunnassa vuonna 1654 suoritetussa taalerien luetteloinnissa, jolloin rupla koostui 64 kopeekasta. Vuoden 1710 rahauudistuksen jälkeen rupla käsitti 100 kopeekkaa.
Tsaari Pietari I:n aikana 1704 rupla määriteltiin 28 grammaksi hopeaa. Hopeakantaisena rupla ei ollut kovin vakaa, mikä Saksan ja Britannian kanssa kone-, paperi- ja elintarvikekauppaa käyneessä Suomen suuriruhtinaskunnassakin huomattiin Krimin sodan aikana. Tämä vahvisti Suomen senaatin pyrkimystä omaan markkaan, joka toteutui hopeakantaisena 1860.
Berliinin kongressin 1878 jälkeen Euroopassa kultakanta yleistyi, mutta Venäjän keisarikunnassa ruplan vakauttaminen kultakantaan 0,774235 kultagramman arvoisena tapahtui vasta valtiovarainministeri Sergei Witten kaudella 1897 hallinnollisin päätöksin.
Ensimmäisen maailmansodan aikana inflaatio riistäytyi ja ruplan arvo heikkeni nopeasti.
Neuvostoaika
Lokakuun vallankaappauksen 1917 jälkeen syttyneen Venäjän sisällissodan aikana 1918–1920 bolševikkihallitusta vastaan taistelleet tasavaltalaisten, monarkistien, nationalistien ja anarkistien joukot laskivat liikkeelle omia rupliaan.
Sisällissodan voitettuaan bolševikit pyrkivät uuteen talouspolitiikkaan, mikä edellytti yksityisen investoimisen vuoksi vakaita rahaoloja. Neuvostoliiton perustamisen myötä valuutan nimeksi muuttui vuonna 1923 Neuvostoliiton rupla (myöhempi valuuttakoodi SUR). Neuvostojohto vakautti rahaolot 1924 sitomalla ruplan kultakantaan ja vaihtamalla 50 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen ruplaan. Toinen inflaatiokausi sattui toisen maailmansodan aikaan. Vuonna 1947 toteutettiin rahaolojen vakautus leikkaamalla talletuksia.
Itsenäisen Venäjän aika
Kolmas inflaatiokausi alkoi Neuvostoliiton loppu- ja itsenäiseksi nousseen Venäjän alkuaikoina. Neuvostoliiton hajottua 1991 rahayksikön nimeksi palautui Venäjän rupla (valuuttakoodi RUR). Korkeilla koroilla taltutetun inflaation tasoituttua vaihdettiin 1 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen (valuuttakoodi RUB). Runsaan öljyn ja maakaasun viennin vuoksi rupla on kurssikäyttäytymiseltään lähempänä Yhdysvaltain dollaria kuin euroa.
Vuonna 2014 Venäjän keskuspankki päästi ruplan vapaasti kellumaan markkinoille.
Digitaalinen rupla Venäjän keskuspankki julkisti digitaalisen ruplan koekäyttöön 15. elokuuta 2023.
Kolikot 1998– Etupuoli Kääntöpuoli Arvo Halkaisija Paino Koostumus Syrjä Etupuoli Kääntöpuoli Liikkeelle lasku 50px 50px 1 kopeekka 15,5 mm 1,5 g kupari-nikkeli-teräs sileä Pyhä Yrjö arvo 1997 60px 60px 5 kopeekkaa 18,5 mm 2,6 g 1997 50px 50px 10 kopeekkaa 17,5 mm 1,95 g messinki hiottu 2015 60px 60px 50 kopeekkaa 19,5 mm 2,9 g 2015 60px 60px 1 rupla 20,5 mm 3,25 g nikkelillä päällystettyä terästä kaksipäinen kotka 2016 65px 65px 2 ruplaa 23 mm 5,1 g sahalaita 2016 70px 70px 5 ruplaa 25 mm 6,00 g 2016 63px 63px 10 ruplaa 22 mm 5,63 g messingillä päällystettyä terästä 2016
Setelit 1998– Kuva Arvo Mitat Painaminen Liikkeellelasku Huomautuksia Etupuoli Kääntöpuoli 240px 240px 5 ruplaa 137 mm × 61 mm 1997 1998 Ei laskettu liikkeeseen vuoden 2001 jälkeen. 250px 250px 10 ruplaa 150 mm × 65 mm 19972001, 2004 Ei laskettu liikkeeseen vuoden 2010 jälkeen. 250px 250px 50 ruplaa Käytössä 250px 250px 100 ruplaa 19972001, 2004, 2014 250px 250px 500 ruplaa 19972001, 2004, 2010 260px 260px 1 000 ruplaa 157 mm × 69 mm 19972004, 2010 2001 260px 260px 5 000 ruplaa 19972010 2006
Lähteet
Kirjallisuutta Sutela, Pekka: Ruplan maa : kuinka Venäjästä tuli normaali talous. Siltala, Helsinki, 2012.
Aiheesta muualla
Ruplasetelit Setelit.com
Luokka:Aasian rahayksiköt Luokka:Euroopan rahayksiköt Rupla Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit