pienoiskuva|Al-Ikhlasin suura kirjoitettuna 1700-luvun afrikkalaisessa maghribi-kalligrafiassa.pienoiskuva|Al-Ikhlas arabialaisena resitaationa. Al-Ikhlas (, ) on Koraanin 112. suura. Siinä on 4 säettä. Al-Ikhlas on muodoltaan lähellä uskontunnusta ja sitä käytetään usein rukouksen yhteydessä.Hämeen-Anttila, 2008, s. 234
Teksti Suura arabiaksi:
قُلْ هُوَ ٱللَّٰهُ أَحَدٌ ١
¹ qul huwa llāhu ʾaḥad(un)
ٱللَّٰهُ ٱلصَّمَدُ ٢
² allāhu ṣ-ṣamad(u)
لَمْ يَلِدْ وَلَمْ يُولَدْ ٣
³ lam yalid wa-lam yūlad
وَلَمْ يَكُن لَّهُۥ كُفُوًا أَحَدٌۢ ٤
⁴ wa-lam yakun l-lahū kufuwan ʾaḥad(um).
Suura Jaakko Hämeen-Anttilan suomentamana:
Sano: »Hän, Jumala, on yksi, Jumala, Ikuinen. Ei Hän ole siittänyt eikä syntynyt, eikä Hänellä ole ketään vertaista.»Koraani 112:1–4, suomennos Hämeen-Anttila, 1995
Tafsir -selitykset Hämeen-Anttilan mukaan suura lienee suunnattu ympäröiviä pakanallisia monijumalia vastaan.Hämeen-Anttila, 2004, s. 120–127' Islam.com sivuston mukaan jotkut asiantuntijat sijoittavat tämän suuran Medinan aikaan kuuluvaksi ja uskovat, että se ilmoitettiin vastaukseksi muutamien juutalaisten kirjanoppineitten kysymykseen Jumalan olemuksesta. Yleensä se sijoitetaan Mekassa ilmoitettujen suurien varhaiseen ryhmään.
Muut selitykset Suura 112 korostaa sitä, että Jumalalla ei ole lasta, mikä edustaa itäisen kristinuskon piirissä yleistä polemiikkia Bysantin Nikean uskontunnustusta vastaan. Suurassa ei ole mitään puhtaasti islamilaista.
Koraanissa on useita kohtia, joita ei voi ymmärtää Jumalan omaksi puheeksi, vaikka Koraanin selityskirjallisuuden mukaan kyse on aina siitä. Suura 112 kuvailee Jumalan ominaisuuksia: ”Hän, Jumala, on yksi, Jumala, ikuinen.” Retorisesti asia ratkeaa, kun virkkeen alkuun pannaan imperatiivi ”Sano!” Näin virke muuttuu Jumalan puheeksi, jossa hän kehottaa uskovia lausumaan nämä sanat. Tätä ratkaisua Koraanissa käytetään kymmeniä kertoja.
Katso myös
Islam Koraani Muhammed Suura
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suurat