Kadrina () on kunta ja pienkauppala Länsi-Virumaan maakunnassa, Virossa. Kunnassa on 4 629 asukasta (1.1.2026).
Kunnan pohjoisosan poikki ja Viitnan kylän pohjoispuolitse kulkee valtatie 1 Tallinnasta Narvaan ja edelleen Pietariin.
Kylät ja kauppalat Kadrinan kunta koostuu 39 kylästä sekä Huljan ja Kadrinan pienkauppaloista (alevik). Kunnan keskuksessa, Kadrinan pienkauppalassa on asukkaita noin 2 600, Huljassa noin 600, Kihleveressä noin 200, Vohnjassa noin 200, ja Viitnan kylässä noin 100 asukasta.
Väestö Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Kadrinan kunnassa oli 4 902 asukasta, joista 4 617 (94,2 %) oli virolaisia, 183 (3,7 %) venäläisiä ja 99 (2,0 %) muita kansallisuuksia.
Nähtävyyksiä Lahemaan kansallispuisto Kadrinan kunta rajoittuu pohjoisessa Lahemaan kansallispuistoon. Puiston opastuskeskus sijaitsee Viitnassa.
Kadrinan kirkko Alkuperäinen puinen kirkko oli rakennettu ilmeisesti 1200-luvulla, ja se oli pyhitetty Pyhälle Katriinalle, jonka nimestä kunnan nimikin tulee.
Kivikirkon rakentaminen aloitettiin 1400-luvulla. Kirkon rakentamisessa on huomioitu puolustautumistarpeet paksuine muureineen, korkealla olevine kapeine ikkunoineen ja holvin päälle tehdyn piilopaikan kera. Kirkon länsitorni valmistui vasta 1684, ja nykyinen 46 metriä korkea torni 1960-luvun alussa.
Viitnan kestikievari Viron kuuluisimpiin tienvarsikrouveihin ja kestikievareihin kuuluva pitkä ja komea hirsirakennus valmistui vuonna 1802. Kievarissa on kahvila ja ravintola, ja se on restauroitu vuonna 1978. Kievari tuhoutui tuhopoltossa lähes täysin vuonna 1989, ja nykyinen kopio alkuperäisestä on valmistunut vuonna 1993. Kestikievari sijaitsee valtatie 1:n varrella.
Kuuluisia kadrinalaisia Viron kansalliseepoksen Kalevipoeg kirjoittaja Friedrich Reinhold Kreutzwald oli kotoisin Kadrinan Jõeperen kylästä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Vohnjan metsän luolaihmiset, Suomen Kuvalehti, 28.11.1936, nro 48, s. 42, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
*