Muurahaiskorennot (Myrmeleontidae) ovat verkkosiipisten (Neuroptera) lahkoon kuuluva hyönteisheimo. Siihen kuuluu maailmanlaajuisesti yli 2 000 lajia, ja muurahaiskorentoja tavataan lähes kaikilta mantereilta.
Ulkonäkö ja elintavat Aikuinen muurahaiskorento muistuttaa ulkoasultaan hieman pientä sudenkorentoa, mutta on helppo erottaa pitkistä, kärjestään kaartuvista tuntosarvista. Korennon vartalon pituus on 40–80 mm. Korennot käyttävät ravinnokseen joko kukkien siitepölyä tai ovat toukkien tapaan petoja.http://bugguide.net/node/view/137
Muiden verkkosiipisten tapaan aikuiset korennot ovat aktiivisia lähinnä öisin ja lentävät usein valolle.
Muurahaisleijona thumb|left|upright|Muurahaisleijonan pyyntikuoppa
Muurahaiskorentojen toukkia kutsutaan muurahaisleijoniksi. Nimensä mukaisesti niiden pääasiallisena ravintona ovat muurahaiset, mutta myös muut pienet hyönteiset. Useiden lajien toukat elävät hiekkamailla, jonne kaivavat pyyntikuopan ja odottelevat kuopan pohjalle piiloutuneina sinne putoavia muurahaisia. Jotkin lajit piilottelevat puiden koloissa tai väijyvät maastossa ohikulkevaa saalista. Muurahaiskorennon toukalla on näyttävät leuat, joilla se pitelee saalistaan paikoillaan samalla kun se imee sen kuiviin. Vaihtaessaan paikkaa toukka liikkuu perä edellä ja jättää jälkeensä helposti tunnistettavan jäljen.
Lajit Suomessa thumb|left|upright|Muurahaisleijona eli muurahaiskorennon toukka Suomessa esiintyy kaksi muurahaiskorentolajia: aitomuurahaiskorento (Myrmeleon formicarius) ja pikkumuurahaiskorento (Myrmeleon bore). Skandinaviassa on lisäksi kolmaskin laji, laikkumuurahaiskorento (Euroleon nostras), jota on tavattu esimerkiksi Ruotsin Gotlannista, Öölannista ja Gotska Sandönilta. Kotimaisista lajeista aitomuurahaiskorento on verraten yleinen hiekka- ja soramailla koko Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta harvinaisempi pikkumuurahaiskorento esiintyy ainoastaan etelä- ja lounaisrannikon avoimilla merenrantahietikoilla ja dyyneillä. Kumpikaan suomalaisista lajeista ei vuoden 2010 kansallisen uhanalaisarvioinnin mukaan ole uhanalainen, mutta pikkumuurahaiskorento on katsottu silmälläpidettäväksi (NT).Suomen verkkosiipis- ja kärsäkorentoatlas Petri Ahlroth 2010. Verkkosiipiset, kaislakorennot, käärmekorennot ja kärsäkorennot. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 417–422
Suomen lajeista pikkumuurahaiskorento on yleensä pienempi ja takaruumiin jaokkeet yleensä kaksiväriset. Eroja on molemmilla sukupuolilla myös takaruumiin viimeisessä jaokkeessa.
Lähteet
Aiheesta muualla Tree of Life web project Antlionpit.com Muurahaiskorennoille omistettu sivusto
Luokka:Verkkosiipiset