Rangaistus on rikoksen tekijälle laissa säädetty kielteinen seuraamus. Rikoksen­tekijän tuomitsee yleensä rangaistukseen tuomioistuin, mutta tietyissä tapauksissa myös lievemmät rangaistukset voidaan määrätä myös rangaistusmääräys­menetelmällä.

Useimmissa maissa yleisimmät rangaistukset ovat nykyisin vankeus ja sakko. Monissa maissa on nykyisinkin raskaimmista rikoksista säädettynä myös kuolemanrangaistus. Entisinä aikoina yleisiä ovat olleet myös monenlaiset ruumiin- ja häpeä­rangaistukset.

Rangaistusteoriat Rangaistuksen oikeutuksen perustelemiseksi on esitetty useita eri rangaistus­teorioita:FILO 4: Vapaus, veljeys, tasa-arvo. Tammi 2005.

Retributiivinen rangaistusteoria – rangaistus on luonnollinen seuraus rikoksesta. Peloteteoria (hyötyperusteinen, utilitaristinen teoria) – rangaistuksen pelko estää muita tekemästä rikosta tai ainakin tekee rikoksen tekijälleen epäedulliseksi (rangaistuksen ns. yleis­estävä vaikutus) ja pitää rikollisen eristyksissä muista. Terapeuttinen eli korjaava teoria – rangaistuksen tarkoitus on parantaa yhteis­kunnan sairastuttama rikollinen. Tätä nimitetään myös rangaistuksen erityis­estäväksi vaikutukseksi.

Rangaistukset Suomen lain mukaan Suomen rikoslain mukaan rangaistus­muotoina ovat lievimmästä ankarimpaan: rikesakko, päiväsakko, nuorisorangaistus, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus ja ehdoton vankeus. Virkarikoksista voidaan tuomita myös viraltapano ja varoitus. Sotilasrikoksista voidaan määrätä myös erityisiä kurin­pito­rangaistuksia ja -ojennuksia.

Rangaistuksen lisäksi tuomitulle voidaan määrätä vahingon­korvauksia (esimerkiksi korvaus varastetun tavaran arvosta) ja joissakin rikostyypeissä muun muassa ajokielto, eläintenpitokielto tai liiketoimintakielto.

Rikesakkoa käytetään lähinnä lievissä liikenne­rikkomuksissa. Vuonna 2012 10–115 euron suuruisia rikesakkoja määrättiin Suomessa liikennerikkomuksista 263 458 kertaa ja muista rikkeistä 6 203 kertaa. Kahdeksan kuukauden tai sitä lyhemmän ehdottoman vankeus­rangaistuksen asemesta voidaan tuomita yhdyskuntapalvelua. Ehdollisen vankeus­rangaistuksen lisäksi voidaan tuomita oheissakko. Kun tekoja on monta, lasketaan rangaistus useimmiten ottaen pohjaksi ankarin rangaistus ja lisäämällä päälle kolmasosa seuraavista rangaistuksista. Alle 18-vuotiaiden rangaistukset ovat täysi-ikäisiä alempia. Samoin alennetut rangaistukset ovat henkilöille, joilla on alentunut syyntakeisuus.

Rikoslain kokonaisuudistuksessa, joka saatiin valmiiksi 2000-luvulla, rangaistusasteikkoja pyrittiin yhtenäistämään. Tällöin otettiin käyttöön tyyppirangaistusasteikot ilmentämään rikosten keskinäistä törkeysluokitusta. Tällaisia rangaistusasteikkoja ovat ainakin seuraavat:

Rangaistusasteikko vähimmäisrangaistus enimmäisrangaistus esimerkkirikos lainkohta sakko sakko näpistys, lievä pahoinpitely Rikoslain 28 luku 3 § Rikoslain 21 luku 7 § sakko kuusi kuukautta vankeutta rattijuopumus, vammantuottamus Rikoslain 23 luku 3 § Rikoslain 21 luku 10 § sakko yksi vuosi vankeutta vahingonteko Rikoslain 35 luku 1 § sakko 1 vuosi 6 kuukautta vankeutta varkaus Rikoslain 28 luku 1 § sakko 2 vuotta vankeutta pahoinpitely, törkeä rattijuopumus Rikoslain 21 luku 5 § Rikoslain 23 luku 4 § 4 kuukautta vankeutta 4 vuotta vankeutta virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, törkeä varkaus Rikoslain 16 luku 1 § Rikoslain 28 luku 2 § 4 kuukautta vankeutta 6 vuotta vankeutta ryöstö, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Rikoslain 31 luku 1 § Rikoslain 20 luku 6 § 1 vuosi vankeutta 6 vuotta vankeutta raiskaus Rikoslain 20 luku 1 § 1 vuosi vankeutta 10 vuotta vankeutta törkeä pahoinpitely, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Rikoslain 21 luku 6 § Rikoslain 20 luku 7 § 2 vuotta vankeutta 10 vuotta vankeutta törkeä ryöstö, törkeä raiskaus Rikoslain 31 luku 2 § Rikoslain 20 luku 2 § 8 vuotta vankeutta 12 vuotta vankeutta Rikoslain 2 c luvun 2 §:n 2. momentti.Määräaikaista vankeusrangaistusta tuomitaan vähintään neljätoista päivää ja enintään kaksitoista vuotta tai yhteistä rangaistusta 7 luvun mukaan määrättäessä viisitoista vuotta. tappo Rikoslain 21 luku 1 § elinkautinen vankeus elinkautinen vankeus murha Rikoslain 21 luku 2 § Tyyppirangaistusasteikkojen lisäksi on käytössä muita asteikkoja, jotka on määritelty kullekin rikokselle erikseen.

Eri rikosten oikeuskäytäntö Suomessa Eri rikoksista tuomitut rangaistukset yhteensä vuosina 2011–2018 (lukumäärä ja prosenttiosuus) Rikosnimike Rangaistusasteikko Sakkoon tuomitut Ehdolliseen vankeuteen tuomitut Yhdyskuntapalveluun tuomitut Ehdottomaan vankeuteen tuomitut Yhteensä 2011–2018 vähimmäisrangaistus enimmäisrangaistus varkaus 22 118 törkeä varkaus 3 779 näpistys 177 722 ryöstö 3 158 törkeä ryöstö 694 kavallus 1 870 törkeä kavallus 1 085 lievä kavallus 960 petos 15 726 törkeä petos 2 528 lievä petos 13 756 kirjanpitorikos 1 173 törkeä kirjanpitorikos 3 132 vahingonteko 8 128 törkeä vahingonteko 529 lievä vahingonteko 7 311 tappo Rikoslain 2 c luku 2 § 2. momentti 295 tapon yritys Rikoslain 6 luvun 8 § 2. momentti 755 murha 130 murhan yritys 47 pahoinpitely 56 374 törkeä pahoinpitely 3 876 lievä pahoinpitely 9 062 vammantuottamus 2 728 törkeä vammantuottamus 147 kuolemantuottamus 417 törkeä kuolemantuottamus 117 virkamiehen väkivaltainen vastustaminen 1 839 raiskaus 894 törkeä raiskaus 169 lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 1 469 törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 714 kunnianloukkaus 1 486 törkeä kunnianloukkaus 90 laiton uhkaus 5 927 rattijuopumus 52 629 törkeä rattijuopumus 59 131 kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 93 383 huumausaineen käyttörikos 40 902 huumausainerikos 25 112 törkeä huumausainerikos 3 936 alkoholirikos 228 törkeä alkoholirikos 48 lievä alkoholirikos 7 055 Rikoslaki (39/1889)Rangaistukset sukupuolen, iän ja rikoksen mukaan, 2011-2018 (käräjäoikeudet, hovioikeus ensimmäisenä oikeusasteena, rangaistusmääräykset ja rikesakot)

Koventuneet tuomiot Suomessa sekä lainsäädäntö että oikeuskäytäntö ovat ankarampia kuin Ruotsissa. Esimerkiksi sukupuoliyhteydestä lapsen kanssa minimi- ja maksimirangaistukset ovat kovempia. 2010-luvulla oikeuskäytäntö on tiukentunut entisestään. Myös ilmoitusalttius on noussut ja syytteeseenpano tehostunut. 2000- ja 2010-luvuilla on tehty kymmenisen kovennusta seksuaalirikosten säännöksiin. Rikostilastoissa näkyvä "kasvu" johtuu etupäässä tästä. Luotettavampi mittari ovat rikosuhritutkimukset. Niiden mukaan seksuaalinen väkivalta ei ole lisääntynyt 2013-2017. Sen sijaan vankilavuosia seksuaalirikoksista langetetaan 400-500 vuodessa, kun vuosituhannen vaihteessa luku oli noin 100.

Rangaistusten vaikutus rikollisuuteen Vaikutuksen puolesta Yhdysvaltain osavaltioissa, joissa 18 vuoden ikäraja koventaa rangaistuksia eniten, ikärajan saavuttaminen vähentää rikollisuutta eniten. Professori Marko Terviön mukaan tämä Steven Levittin survey-tutkimus onnistuu erottamaan ennalta ehkäisevän vaikutuksen estävästä vaikutuksesta. Estävyys tarkoittaa sitä, että vankilassa jo olevan on vaikeampi tehdä rikoksia.

Pehmeiden rangaistusten puolesta pienoiskuva|Bastøyn vankilasaari Oslonvuonossa Norjassa. Euroopassa rikoksia uusii 70–75 % vangeista, Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa 30 %, Norjassa 20 %. Norjassa sijaitsevan Bastøyn saaren vankilan prosentti on 16. Bastøyn saarella vangit, esimerkiksi murhaajat, ovat ”vapaina” ja tekevät jotakin työtä. Tämän katsotaan sopeuttavan heidät palaamaan yhteiskuntaan. Saarella ei ole johtajan mukaan tapahtunut väkivaltaa.

Talousrikokset Hämeen Sanomien mukaan talousrikoksissa tuomiot ovat Suomessa liian lieviä rikoshyötyyn nähden ja siksi ne eivät ehkäise talousrikoksia.

Katso myös Luettelo Suomen rikoslain mukaisista rikoksista ja niiden rangaistuksista Turvaamistoimi

Lähteet

Lakiviittaukset

Aiheesta muualla

Luokka:Rikosoikeus Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit