Matias (unk. Mátyás) Corvinus, alun perin Hunyadi Mátyás (24. helmikuuta 1443 Kolozsvár (nyk. rom. Cluj-Napoca), Unkarin kuningaskunta – 6. huhtikuuta 1490 Hofburg, Wien, Itävallan arkkiherttuakunta) oli Unkarin ja Kroatian kuningas Matias I vuosina 1458–1490. Hän käytti myös titteleitä Itävallan herttua vuosina 1485–1490 ja Böömin kuningas vuosina 1469–1490.
Matias Corvinus oli maineikkaan sotapäällikön ja valtionhoitajan János Hunyadin poika ja nousi Unkarin ensimmäiseksi unkarilaissyntyiseksi kuninkaaksi sitten Árpádien hallitsijasuvun sammumisen vuonna 1301. Hän pani toimeen useita uudistuksia, rajoitti ylhäisaatelin valtaa, perusti yhden ensimmäisistä keskiajan Euroopan vakinaisista ammattiarmeijoista (30 000 miehen vahvuinen Musta armeija, Fekete sereg), uudisti oikeuden hallinnon, suojeli ja tuki taidetta sekä tiedettä. Hänen kuninkaallinen kirjastonsa Bibliotheca Corviniana oli yksi Euroopan suurimmista kirjakokoelmista, Budasta muodostui merkittävä taiteiden ja oppineisuuden keskus, ja Unkariin tuotiin kulttuurivaikutteita suoraan renessanssin Italiasta. Matias muistetaan suurena hallitsijana ja kansansatujen oikeudenmukaisena kuninkaana. Tähän ihannoivaan jälkimaineeseen on vaikuttanut myös hänen kuolemaansa seurannut sekasorron aika, jonka päätteeksi Unkari joutui suurimmaksi osaksi Osmanien valtakunnan valtaan. Suku ja koulutus thumb|vasen|Matiaksen syntymäkoti Cluj-Napocassa. Mátyás syntyi Transilvanian Kolozsvárissa (nykyisen Romanian Cluj-Napocassa) 24. helmikuuta 1443, apostoli Mattiaan päivän aattona, minkä mukaan hän luultavasti sai nimensä. Hänen isänsä János Hunyadi, alun perin valakialaisperäisestä, alempaan aatelistoon kuuluneesta Hunyadin suvusta, oli sotapäällikkö, joka oli aloittanut uransa kuningas Sigismund Luxemburgilaisen ja useiden muidenkin mahtimiesten alaisena, saavuttanut mainetta taitavana sotilaana ja edennyt yhä korkeampiin asemiin kuningas Vladislaus I:n palveluksessa. Seuraavan kuninkaan Ladislaus V:n alaikäisyyden aikana hän toimi Unkarin valtionhoitajana. János Hunyadista tuli koko Euroopan juhlima sankari hänen voitettuaan turkkilaiset Nándorfehérvárin (nyk. Belgrad) piirityksessä 1456, mutta pian voittonsa jälkeen hän kuoli ruttoon.Juhani Huotari ja Olli Vehviläinen: Unkari - Maa, kansa, historia, s. 64–67. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004.
Äiti Erzsébet Szilágyi (n. 1410–1483) oli Horogszegin Szilágyien sotilassukua. Hänen isänsä László Szilágyi oli kunnostautunut Bosnian sodissa turkkilaisia vastaan, ja tästä palkinnoksi suku oli saanut muun muassa Temesin (Timiş) läänissä sijaitsevan Horogszegin läänityksekseen. Erzsébetin äiti Katalin Bellyéni oli merkittävän aatelissuvun jäsen. Erzsébet Szilágyi huolehti poikiensa kasvatuksesta ja koulutuksesta aviomiehensä pitkien sotaretkien aikana.
János Hunyadilla ja Erzsébet Szilágyilla oli Matiaksen lisäksi vanhempi, vuonna 1431 syntynyt poika László, joka luultavasti oli saanut nimensä pyhän soturikuningas Ladislaus I:n mukaan. Veljesten suuren ikäeron vuoksi on mahdollista, että perheessä oli muitakin lapsia, jotka kenties kuolivat jo nuorina.
Monet Keski-Euroopan oppineimmista miehistä, kuten puolalainen humanisti Gregorius Sanokilainen ja Nagyváradin piispa János Vitéz, vierailivat János Hunyadin hovissa Matiaksen lapsuudessa. Gregorius Sanokilainen, Puolan kuningas Vladislav III:n entinen opettaja, oli Matiaan ainoa nimeltä tunnettu opettaja. Näiden oppineitten vaikutuksen alaisena Matiaksesta tuli renessanssin humanismin innokas kannattaja.
Matias opiskeli lapsena monia kieliä ja luki klassista kirjallisuutta, erityisesti tutkielmia sotataidosta. Italialaisen aikalaishistorioitsija Antonio Bonfinin mukaan Matias ”tunsi kaikki Euroopan kielet” turkkia ja kreikkaa lukuun ottamatta. Väite on liioiteltu, mutta Matiaksen tiedetään osanneen unkaria, latinaa, italiaa, puolaa, tšekkiä ja saksaa. Vaikka Hunyadi-suvun ja myös János Hunyadin äidin on arveltu olleen romanialaista syntyperää, ei ole yksimielisyyttä siitä, osasiko Matias romaniaa. Bonfinin mukaan Matias tarvitsi Moldovan-sotaretkellään tulkin puhuakseen sotavangin kanssa. Toisaalta 1500-luvun lopulla elänyt puolalainen historioitsija Krzysztof Warszewiecki kirjoitti, että Matias oli kyennyt ymmärtämään Moldovan ruhtinas Stefanos Suuren lähettiläiden puhumaa romaniaa. János Hunyadin ollessa Unkarin valtionhoitajana varhaiskypsä Matias toimi isänsä tulkkina tämän ottaessa vastaan ulkovaltojen lähettiläitä.
Matias sai ensimmäiset kosketuksensa sodankäyntiin isänsä rinnalla 12-vuotiaana. Hän osallistui taisteluihin Nándorfehérvárin piirityksessä 1456, ja taistelun jälkeen hänet lyötiin ritariksi. pienoiskuva|200x200px|Kuningas Matias Corvinuksen vaakuna: keskellä vas. henkilökohtainen vaakuna, jossa nelikenttinä: 1. Unkarin kaksoisristi, 2. Árpád-dynastia, 3. Böömi ja 4. Hunyadi-suvun korppi sekä oikealla puolison, Napolin prinsessa Beatrixin vaakuna (nelikentät: 1. ja 4. Árpád-dynastia – Ranskan vanha vaakuna – Jerusalemin kuningaskunta 2. ja 3. Aragonia), niiden yläpuolella kuninkaallinen kruunu. Ulkoreunalla maaomistukset, ylhäältä myötäpäivään: Böömi, Luxemburg, Ala-Lausitz, Määri, Itävallan herttuakunta, Galitsia-Volynia, Sleesia, Dalmatia-Kroatia, Besztercen (rom. Bistriţa) maakunta vasen|pienoiskuva|291x291px|Matias Corvinus nuorena poikana, tuntematon taiteilija 1400-luku
Taistelu vallasta János Hunyadin kuoltua Belgradin piirityksen jälkeen elokuussa 1456 hänen poliittiset vastustajansa, erityisesti ylhäisaatelisto, muun muassa Cillei-suku, alkoivat toimia Hunyadeja vastaan. Ulrich Cillei yritti ottaa haltuunsa Matiaksen vanhemman veljen László Hunyadin hallitseman Nándorfehérvárin linnan. Syntyneessä kahakassa Ulrich sai surmansa. Hänen sukunsa vaati kostoa, joten kuningas Ladislaus V, vaikka oli jo luvannut Erzsébet Szilágyille säästää tämän poikien hengen, mestautti László Hunyadin maaliskuussa 1457. Nuoren ikänsä vuoksi 14-vuotias Matias jätettiin henkiin mutta vangittiin.
Erzsébet Szilágyi yritti ensin lunastaa poikaansa vapaaksi, mutta kun kuningas ei suostunut, rikas ja vaikutusvaltainen Szilágyin suku alkoi kerätä joukkoja ja värvätä palkkasotureita. Etenkin alempi aateli oli Hunyadien puolella, ja Unkarissa syttyi sisällissota. Ladislaus V pakeni toukokuussa 1457 Wieniin, syyskuussa Prahaan, vieden mukanaan myös vangitun Matiaksen. Prahassa Matias oli herttua Yrjö (Jiří) Poděbradin vankina. Tilanne muuttui, kun nuori kuningas Ladislaus yllättäen kuoli 23. marraskuuta 1457, naimattomana ja vailla perillistä.
Unkarin kruunulle oli useita tavoittelijoita. Unkarin mahtava ylhäisaateli kannatti Puolan Kasimir IV:ttä, Saksin herttua Wilhelmiä, keisari Fredrik III:tta tai joitakin unkarilaisia mahtimiehiä. Unkarilaisista ylimyksistä kuninkaaksi pyrkivät etenkin palatiini László Garai ja Transilvanian voivodi Miklós Újlaki. Matias sai kuitenkin suuren osan aatelistosta puolelleen isänsä maineen ja äitinsä suvun vaikutusvallan ansiosta. Ensiksi hänet oli vapautettava Prahan vankeudestaan, ja tätä varten Erzsébet Szilágyi lähetti Nagyváradin piispan János Vitézin neuvottelemaan Yrjö Poděbradin kanssa. Erzsébet maksoi 40 000 kultaforintin lunnaat, ja Poděbrad lupasi päästää Matiaksen vapaaksi heti, kun tämä valittaisiin kuninkaaksi. 12. tammikuuta 1458 Szegedissä palatiini Garai ja Szilágyin suku tekivät liiton, Garai lupasi suostua Matiaksen kuninkaaksi valintaan, Szilágyit taas antoivat anteeksi hänen osallisuutensa László Hunyadin teloitukseen. Garaille luvattiin myös, että hän saisi jäädä palatiinin asemaan ja Matias ottaisi kuningattarekseen hänen tyttärensä Annan. Näin tie oli auki kuninkaanvaaliin.
Valtiopäivien vielä valitessa kuningasta Tonavan jäälle kokoontui 40 000 aatelista, jotka huusivat 15-vuotiaan Matiaan kuninkaaksi 24. tammikuuta 1458. Unkarilainen delegaatio, johon kuului myös Erzsébet Szilágyi, lähti noutamaan uutta kuningasta kotimaahan ja kohtasi tämän saattueen Etelä-Määrin Strážnicessa 5. helmikuuta 1458. Siellä ilmeni, että Matias oli sopinut Yrjö Poděbradin kanssa ottavansa puolisokseen tämän tyttären Katariinan, joten Garain kanssa tehty sopimus oli rikottava.
Kuningas Valtaistuimelle vuonna 1458 noussut kuningas Matias otti nimekseen Corvinus (johdos latinan sanasta corvus, ’korppi’) Hunyadi-sukunsa vaakunan mukaan. Matias oli Unkarin kuninkaista ensimmäinen, joka oli noussut asemaansa aatelistosta hallitsijasuvun ulkopuolelta. Hän oli myös Unkarin ensimmäinen unkarilaissyntyinen kuningas sitten Árpádien hallitsijasuvun sammumisen vuonna 1301.
Matiaksen noustessa valtaan Unkarin länsiosat olivat osaksi Saksan Fredrik III:n, osaksi tätä kannattavien unkarilaisten ylhäisaatelisten hallussa. Koillisessa, ”Ylä-Unkarissa” eli nykyisessä Slovakiassa laajoja alueita, muun muassa tärkeitä kaivoskaupunkeja, hallitsivat Jan Jiskran hussilaiset joukot, eteläisiä rajaseutuja taas uhkasivat, Nándorfehérvárin voitosta huolimatta, edelleenkin turkkilaisten sotavoimat. Matiaksen oli myös selvitettävä välinsä omien kannattajiensa kanssa, jotka katsoivat Matiaksen olevan heille kiitollisuudenvelassa ja olivat valmiita kapinoimaan, jos ei kuningas noudattaisi heidän toiveitaan. Enonsa Mihály Szilágyin, jonka piti toimia valtionhoitajana, Matias syrjäytti ensiksi Transilvanian Besztercen alueen hallitsijaksi, ja kun Szilágyi ei tähän tyytynyt vaan nousi kapinaan, hänet vangittiin. Vuoden vankina istuttuaan Szilágyi luopui tehtävistään, lupasi omistautua pelkästään turkkilaisten vastaiselle taistelulle ja joutui 1460 turkkilaisten vangiksi. Hänet vietiin Istanbuliin ja teloitettiin.
Tullakseen laillisesti kruunatuksi Matiaksen oli hankittava takaisin Unkarin pyhä kruunu, jonka leskikuningatar Elisabet Luxemburgilainen oli vuonna 1440 siepannut poikansa Ladislaus V:n kruunaamista varten ja toimittanut Wieniin. Matias joutui toisaalta vahvistamaan valtaansa sisäisiä vihollisia ja kapinoitsijoita vastaan, toisaalta käymään mutkikkaita neuvotteluja keisari Fredrik III:n kanssa, kunnes kruunun sekä Sopronin kaupungin palaamisesta Unkarille syntyi paavi Pius II:n välityksellä rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. heinäkuuta 1463 Wiener Neustadtissa. Matias joutui maksamaan kruunusta runsaat lunnaat ja lupaamaan, että mikäli hän kuolisi vailla perillistä, Unkarin valtaistuimen perisivät Fredrik III tai hänen Habsburg-sukuiset perillisensä. (Sopimusta solmittaessa Matias oli äskettäin mennyt naimisiin Katariina Poděbradin kanssa, ja tämä oli jo raskaana, minkä Matias ja hänen lähettiläänsä tiesivät.) Näin Matias voitiin lopulta kruunata Unkarin kuninkaaksi 1464.pienoiskuva|Kuningas Matias Corvinuksen sinetti ja allekirjoitus Mathias Rex Sotaretket pienoiskuva|Kuningas Matias Corvinuksen Mustan armeijan käymät sodat Unkarissa 1458-1490, aluelaajennus on merkitty vaaleansinisellä Isänsä sotapäällikönmaineen ansiosta Matiaskin on haluttu nähdä ennen kaikkea Euroopan puolustajana Osmanien valtakuntaa vastaan. Itse asiassa Matias oli reaalipoliitikko, joka ymmärsi voimasuhteet eikä halunnut saada vastaansa turkkilaisten koko sotakoneistoa. Kun vuonna 1463 sulttaani Mehmed II hyökkäsi Bosniaan, Matiaksen oli kuitenkin pakko reagoida. Talvisaikaan suoritetulla iskulla hän valloitti Jajcen linnan ja liitti osan Bosniaa Unkariin.
Pál Kinizsin saavutettua huomattavan voiton Kenyérmezőn taistelussa Transilvaniassa vuonna 1479 Moldova ja Valakia uudistivat uskollisuudenvalansa Unkarin kuninkaalle. Enempiin voittoihin Unkarin voimavarat eivät riittäneet, niinpä Matias kääntyi puolustuskannalle. Adrianmereltä Szatmáriin saakka rakennettiin kaksinkertainen linnoitusketju, joka riitti pysäyttämään turkkilaisten etenemisen Eurooppaan seuraavan puolen vuosisadan ajaksi. Raja-alueella tehtiin jatkuvia ryöstö- ja hävitysretkiä puolin ja toisin, mutta turkkilaisten huomio kääntyi Vähään Aasiaan ja Krimille.