Tara on joki Montenegrossa ja Bosnia ja Hertsegovinassa. Se muodostuu Dinaarisilla Alpeilla Ospanica- ja Veruša-jokien yhdistyessä. Tara virtaa 141 kilometriä pohjoiseen ja lähellä Bosnia ja Hertsegovinan rajaa yhdistyy Pivan kanssa muodostaen Drinan.

Tara saa alkunsa Ospanica- ja Verušajokien yhtyessä Crna planina -vuoren juurella. Yläjuoksullaan joki virtaa flyssimaastossa, ja sitä reunustaa loivasti kohoavat rinteet. Joki päätyy kuitenkin alajuoksullaan kalkkikiviselle alueelle, johon se on uurtanut syvän kanjonin. Tarajoen kanjoni on 78 kilometriä pitkä syvimmillään 1 350 metriä syvä. Se onkin euroopan syvin kaupunki.

Kanjoni sijaitsee Durmitorin kansallispuistossa, joka valittiin 1977 Unescon maailmanperintöluetteloon. Tara joen valume-alue on Montenegrossa myös suojeltu Unescon ihminen ja biosfääri -ohjelman kautta biosfäärialueena, koska Tara on Montenegron merkittävimpiä vesiekosysteemeitä.

Taran kokonaisupituus on 141 kilometriä, ja se on Montenegron pisin joki. Sen suurimpia sivujokia oikealla puolella uomaa ovat Drčka, Svinjača, Jezerštica, Selačka Rijeka ja Drag sekä vasemmalla puolella Pčinja, Plašnica, Štitarčka Rijeka ja Sušica. Šćepan poljen alueella Tara ja Piva yhdistyvät ja muodostavat Drinajoen. Tara virtaa viimeisen 40 kilometrin matkalla Montenegron ja Bosnia ja Hertsegovinan rajajokena, ja sen suu Drinajoellakin sijaitsee valtioiden rajalla.

Taran valuma-alue on 1 915 neliökilometriä, ja sen korkeus vaihtelee noin 440 metristä Durmitorin massiivin Bobotovvuoren 2 523 metriin. Valuma-alueen sadanta on Kaakkois-Euroopan suurimpia, ja esimerkiksi Kolašinin mittausasemalla sataa vuosittain vuosien 1991–2020 ilmastollisen vertailukauden mukaan yli 2 000 millimetriä. Suurimmat sateet osuvat maaliskuuhun, jolloin sadanta on yli 300 millimetriä.

Asutus Taran valuma-alueella on suhteellisen vähäistä, mutta asutuskeskukset kuitenkin käyttävät Taran ja siihen liittyvää pohjavettä suoraan vesihuoltoonsa, maatalouteen ja matkailuun. Kolašin on suurin asutuskeskus Taran varrella. Tarajoki on kuitenkin suosittu matkailijoiden keskuudessa, ja joessa järjestetään koskenlaskua ja kajakointia.

Bosnian ja Montenegron hallitukset ovat suunnitelleet rotkon täyttämistä vedellä rakennuttamalla Drinaan vesivoimalan. Vuonna 2005 he kuitenkin hylkäsivät suunnitelmansa useiden rotkon säilyttämisen puolestapuhujien onnistuneiden vastalauseiden ansiosta.

Lähteet

Luokka:Montenegron joet Luokka:Bosnia ja Hertsegovinan joet Luokka:Tonavan vesistö Luokka:Rajajoet Luokka:Rotkot