thumb|Ison-Britannian sisäministeriön entinen rakennus Lontoossa. thumb|right|Louis Kahnin suunnittelema Phillips Exeter Academy Library, 1965–1971. thumb|right|Ohio History Center. thumb|right|Geiselin kirjasto Kalifornian yliopistossa. Brutalismi eli betonibrutalismi on modernistisen arkkitehtuurin suuntaus, joka kehittyi 1950-luvulla reaktiona hillitylle modernismille. Suuntausta kutsutaan joskus myös uusbrutalismiksi. Brutalismi suosi rakennusten selkeän konstruktiivista hahmotusta ja viimeistelemättömiä materiaalipintoja. Käsite syntyi alun perin Englannissa. Suuntaus kukoisti 1950–1970-luvuilla.
Nimen pohjalla on karkeaa tarkoittava sana brutaali. Puhdaslinjainen muotokieli ja viimeistelemättömät betonipinnat ovat tyypillisiä brutalismia edustaville rakennuksille. Betonirakenteet ovat pelkistettyjä eikä raakabetonipinnoille ole tehty silottavaa käsittelyä. Seinäpinnoissa ja julkisivuissa näkyvät valumuottien jäljet ja pinta jätetään maalaamattomaksi.
Kansainvälisesti maineikas tyylin edustaja on Le Corbusier, joka myös käytti termiä brutalismi ensimmäisenä 1950-luvulla.
Brutalismi Suomessa Suomessa arkkitehti Viljo Revell on mainittu betonibrutalismin edustajaksi. Vuosina 1958–1961 hän suunnitteli betonisen Vatialan siunauskappelin, jonka parabolisen holvikaaren muotoon rakennetun kirkkosalin seinät käsiteltiin ruiskubetonilla. Revellin yhdessä Heikki Castrénin kanssa suunnittelema Helsingin Kaivokadulla sijaitseva City Center eli Makkaratalo valmistui 1967. Rakennuksessa oli Keskuskadun puolella isot betoniset ajorampit, joita pitkin ajettiin autolla betonisen parvekekaiteen eli ”makkaran” taakse parkkitasanteelle.
Myös Järvenpään kirkkoa on luonnehdittu tyyliltään betonibrutalistiseksi. Brutalismin tunnetuimpiin suomalaisiin edustajiin kuului myös Aarno Ruusuvuori (mm. Tapiolan ja Huutoniemen kirkot). Marjatta ja Martti Jaatisen Oulun monumentaalikeskustan suunnitelma voitti 1962 asemakaavan suunnittelukilpailun. Tästä betonibrutalismin edustajasta valmistui kuitenkin vain osa, teatteri ja kirjasto. Lisäksi kuopiolaisen suojellun Alavan kirkon arkkitehtuuria on kuvailtu "arvokkaaksi betonibrutalismiksi".
Merkittäviin suomalaisen brutalismin edustajiin kuuluu myös Espoossa sijaitseva Teknologföreningenin osakuntatalo Urdsgjallar, jonka suunnitteli Kurt Moberg. Rakennus valmistui vuonna 1966, mutta sen purkamista alettiin valmistella vuonna 2020, koska uuden talon rakentaminen tulisi halvemmaksi kuin huonokuntoisen rakennuksen saneeraus.
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Brutaalin jäljillä. Betonibrutalismi on tärkeä osa Suomen arkkitehtuuria. Helsingin Sanomat 12.9.2021. 60-luvun arkkitehtuuri kuikkii kaikkialla. Yle Uutiset. Betonibrutalismista ruutuelementteihin 1960–1975: Asuinkerrostaloarkkitehtuurin vaiheet 4/5.
Luokka:1900-luvun arkkitehtuurin suuntaukset Luokka:Betoniarkkitehtuuri