Juha Sihvola (29. elokuuta 1957 Sippola – 14. kesäkuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen filosofi ja historioitsija. Hän toimi Jyväskylän yliopiston yleisen historian professorina vuodesta 2000 sekä Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan kuuluvan Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikön varajohtajana vuodesta 2008. Vuodet 2004–2009 hän toimi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtajana.
Tieteellinen ura
Sihvola väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1989 varhaista kreikkalaista etiikkaa ja kulttuurifilosofiaa käsittelevällä teoksella Decay, Progress, the Good Life? Hesiod and Protagoras on the Development of Culture. Hänen opettajiaan olivat Simo Knuuttila, Holger Thesleff, Matti Viikari ja Päivi Setälä. Sihvola toimi Suomen Akatemian tutkimusassistenttina 1983–1988, nuorempana tutkijana 1988–1994 ja vanhempana tutkijana 1995–2000. Hän teki tutkimustyötä myös Italiassa ja Yhdysvalloissa, jossa hän toimi vierailevana tutkijana Brown Universityssä 1991–1992 ja nuorempana tutkijana Center for Hellenic Studiesissa Washington DC:ssä 1994–1995. Opetustehtävissä Sihvola toimi Jyväskylän yliopiston lisäksi muun muassa Helsingin yliopiston historian, filosofian ja systemaattisen teologian laitoksissa.
Sihvola toimi muun muassa Historiallisen Aikakauskirjan päätoimittajana (2001–2005), Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan jäsenenä (2001–2006) sekä Suomen Rooman Instituutin Säätiön hallituksen jäsenenä (vuodesta 2004) ja puheenjohtajana (vuodesta 2007).
Sihvolan tutkimukset käsittelevät ennen kaikkea antiikin filosofian historiaa ja jälkivaikutusta myöhempään filosofiseen ajatteluun. Sihvola sovelsi myös luovasti Aristoteleen ja stoalaisen filosofian ajatuksia ajankohtaiseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän käsitteli tutkimuksissaan muun muassa hyvää elämää, maailmanetiikkaa, ulkopolitiikan ja etiikan suhdetta, sukupuolten tasa-arvoa sekä uskonnonfilosofiaa. Hän kirjoitti lukuisia puheenvuoroja ja artikkeleita myös päivälehtiin, erityisesti Helsingin Sanomiin, sekä esiintyi radion ja television ajankohtaisohjelmissa.
Sihvola teki tutkimusyhteistyötä erityisesti Simo Knuuttilan ja yhdysvaltalaisen filosofin Martha Nussbaumin kanssa. Hän toimi varajohtajana kahdessa Knuuttilan johtamassa Suomen Akatemian huippuyksikössä: Mielen historian huippuyksikössä (2002–2007) ja Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikössä (2008–2012). Yhdessä Nussbaumin kanssa Sihvola järjesti lukuisia kansainvälisiä filosofisia kokouksia vuodesta 1991. Sihvola toimi myös ulkoasiainministeriön rahoittaman ulkopolitiikan etiikan tutkimushankkeen johtajana 2004–2005.
Sihvolan tunnetuimpia teoksia ovat Toivon vuosituhat (1998), joka sai Vuoden tiedekirja -palkinnon, yhdessä Martha Nussbaumin kanssa toimitettu The Sleep of Reason (2002) ja Maailmankansalaisen etiikka (2004), joka sai Lauri Jäntin säätiön kirjapalkinnon. Hän toimi myös Aristoteleen teosten suomennostyöryhmässä suomentaen lukuisia Aristoteleen teoksia ja kirjoittaen niihin selityksiä. Hänen teoksensa Maailmankansalaisen uskonto valittiin vuoden 2011 kristilliseksi kirjaksiJuha Sihvola teki Vuoden kristillisen kirjan. Savon Sanomat. Viitattu 15.6.2012.. Sihvola sai WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon 2011.
Suomen Akatemian hallitus nimitti Sihvolan akatemiaprofessorin tehtävään vuosiksi 2012–2016. Hänen hankkeensa oli tarkoitus käsitellä suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden moraalipsykologiaa filosofian historiassa ja poliittisessa filosofiassa.
Näkemyksiä
Sihvolan mukaan markkinatalous on edistänyt ihmisten rauhanomaista ja järjestynyttä yhteiseloa enemmän kuin mikään muu historian tuntema yhteiskuntajärjestelmä. Sihvolan mukaan ”kaikki toistaiseksi kapitalismin vaihtoehdoiksi ehdotetut, nykyisestä olennaisesti poikkeavat järjestelmät ovat johtaneet tolkuttomaan riistoon, väkivaltaan ja rikoksiin ihmiskuntaa vastaan.”Onko nykyiselle kapitalistiselle talousjärjestelmälle parempaa vaihtoehtoa? Helsingin Sanomat 10.10.2008 (Tilaajille). Viitattu 17.7.2026.
Yksityiselämä ja luottamustoimet
Sihvola oli naimisissa Kirsi Ahosen kanssa. Perheessä on kaksi lasta (s. 1996 ja 1998). Sihvola harrasti kestävyysjuoksua, kaunokirjallisuutta, rockmusiikkia ja seurakuntatoimintaa. Hän toimi usean vuoden ajan molempien lastensa jalkapallovalmentajana FC Viikingeissä.
Sihvola oli vuoden 2010 seurakuntavaaleissa poliittisesti sitoutumattoman ja vapaamielisen Kirkon kevät -yhdistyksen ehdokkaana. Hän keräsi yhdistyksen ehdokkaista eniten ääniä, ja hänet valittiin 85 äänellä Vuosaaren seurakuntaneuvostoon ja 116 äänellä Helsingin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon. Sihvola valittiin kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi kaudeksi 2011–2012, mutta hän joutui jättämään tehtävän vuoden 2011 lopussa sairauden vuoksiHelsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston esittelylista ja päätösluettelo 15.12.2011. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 14. kesäkuuta 2012.
Palkinnot WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto Vuoden 2011 kristillinen kirja (Maailmankansalaisen uskonto)
Teokset Decay, Progress, the Good Life? Hesiod and Protagoras on the Development of Culture (1989)
The Emotions in Hellenistic Philosophy (toim. Juha Sihvola ja Troels Engberg-Pedersen 1998) Ancient Scepticism and the Sceptical Tradition (toim. Juha Sihvola 2000)
Sleep of Reason: Erotic Experience and Sexual Ethics in Ancient Greece and Rome (toim. Martha Nussbaum ja Juha Sihvola 2002) Villa Lante: Suomen Rooman Instituutti 1954–2004 (Päivi Setälä, Liisa Suvikumpu, Juha Sihvola ja Timo Keinänen 2004)
Lähteet
Aiheesta muualla Juha Sihvola Jyväskylän yliopiston sivulla Tyhmä sai kenkää. Punk performanssia Ramonesin hengessä – Juha Sihvolan punk-taustaa. Ramopunk.com. Paloranta, Pirjo: ”Myllykosken oma poika”. Kouvolan sanomat 14.6.2009. Villa, Janne: Aito alkuasukas ja kosmopoliitti. Sana 22.7.2010 Juha Sihvolan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
Luokka:Jyväskylän yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset filosofit Luokka:Suomalaiset historioitsijat Luokka:Vuonna 1957 syntyneet Luokka:Vuonna 2012 kuolleet Luokka:Suomalaiset professorit