Maailman henkisen omaisuuden järjestö ( lyh. OMPI; lyh. WIPO) on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö. Henkisellä omaisuudella suojataan ihmisen luovuutta, keksintöjä ja taidetta. Tärkeimmät pääalueet ovat teollisoikeudet, tekijänoikeudet ja niitä lähellä olevat oikeudet. thumb|230px|Järjestön päämaja.
WIPO:on kuuluu 194 jäsenvaltiota, ja se hallinnoi 23 erillistä alan unionia. WIPO:n päämaja on Sveitsin Genevessä. Henkilökuntaa on 1 715 (vuonna 2025), ja WIPO:n pääjohtajana on lokakuusta 2020 ollut singaporelainen Daren Tang. Kansainvälisiä tarkkailijajärjestöjä WIPO:lla on yli 200.
Suomessa teollisoikeuksia hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus ja tekijänoikeuksia opetusministeriö. Tärkeimpänä kansainvälisesti Suomessa tekijänoikeutta suojaa WIPO:n ns. Bernin yleissopimus.Asetus Pariisissa vuonna 1971 tarkistetun kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskevan Bernin yleissopimuksen voimaansaattamisesta Suomen tekijänoikeuslainsäädäntöä yhteensovitettiin Suomessa esimerkiksi myös vuonna 2005 WIPO:ssa Suomen hyväksyttyjen sopimustenHallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta 2004 ja EU-direktiivien antaman tekijänoikeussuojanEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY kanssa.
Sopimus patenttiyhteistyöstä Patenttiyhteistyösopimus (PCT) (vuodelta 1970) perusti palvelun, joka auttaa yksityishenkilöitä, yrityksiä ja laitoksia saamaan kansainvälistä patenttisuojaa keksinnöilleen. Se auttaa myös patenttivirastoja tekemään päätöksiä patenttien myöntämisestä ja helpottaa julkista pääsyä näihin keksintöihin liittyvään tekniseen tietoon. Tällä hetkellä PCT:n jäsenvaltioita on 153.
PCT-sopimuksen mukaisesti hakija voi jättää yhden PCT-hakemuksen yhdellä kielellä yhteen patenttivirastoon 12 kuukauden kuluessa aikaisemman saman keksinnön patenttihakemuksen jättöpäivästä ("etuoikeuspäivä"). Tämä yksi PCT-hakemus on oikeudellisesti yhtä pätevä kuin erillisten alueellisten tai kansallisten patenttihakemusten jättäminen kaikissa PCT:n jäsenmaissa.
PCT-hakemukset käsitellään standardoidulla tavalla sopimuksen ja sääntöjen mukaisesti, mukaan lukien kansainvälinen tutkimus hakemuksen patentoitavuuteen liittyvistä asiakirjoista sekä kansainvälinen julkaisu. Patenttien myöntäminen jää alueellisten tai kansallisten patenttivirastojen vastuulle "kansallisessa vaiheessa".
PCT:n avulla patenttihakijat voivat lykätä kansallisten ja alueellisten patenttien maksujen suorittamista, kunnes he saavat tietoa patentin saamisen todennäköisyydestä, saaden näin lisäaikaa ja tietoa, joka auttaa heitä päättämään, kannattaako patenttihakemus jättää ja missä maissa.
Julkaisut ja tietokannat Patentscope on WIPO:n virallinen tietokanta, joka sisältää tietoa PCT:n mukaisista kansainvälisistä hakemuksista. Se mahdollistaa monikielisen haun ja tarjoaa laajat suodatusmahdollisuudet.
WIPO julkaisee vuosittain noin 40 uutta julkaisua, jotka käännetään ja julkaistaan Yhdistyneiden Kansakuntien virallisilla kielillä: arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä ja espanja. WIPO:n tietovarastossa säilytetään WIPO:n julkaisujen ja asiakirjojen arkisto vuodelta 1885 alkaen sekä akateemisen tutkimuskirjallisuuden kirjasto immateriaalioikeuksista. Vuonna 2016 WIPO otti käyttöön avoimen saatavuuden politiikan. Sen julkaisuja voi vapaasti käyttää ja muokata Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssin ehtojen mukaisesti.
Lähteet
Aiheesta muualla
Järjestön kotisivu Asetus Maailman henkisen omaisuuden järjestön perustavan yleissopimuksen voimaansaattamisesta
Luokka:Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöt