Mañğystaun alue (; ) on hallintoalue Kazakstanin lounaisosassa. Sen keskus on Aqtaun kaupunki. Alueen pinta-ala on 165 700 neliökilometriä. Siellä oli 808 993 asukasta vuonna 2025.
Maantiede, ilmasto ja luonto Mañğystaun alue rajoittuu pohjoisessa Kazakstanin Atyraun ja koillisessa Aqtöben alueisiin, idässä Uzbekistaniin kuuluvaan Karakalpakstaniin, etelässä Turkmenistaniin ja lännessä Kaspianmereen. Se sijaitsee Kaspian syvängöllä ja Ustjurtin laakion länsiosassa.
Alue on pinnanmuodostukseltaan hyvin vaihteleva. Pohjoisessa on alavia suolasoita ja hiekkamaita, keskiosassa Mañğystauvuoret (korkein kohta Besşoqy 556 metriä) ja etelässä tasankoja ja syviä painaumia kuten Qaraqia (132 metriä merenpinnan alapuolella). Alueella on paljon öljy- ja maakaasuesiintymiä sekä muita hyötykaivannaisia kuten rautamalmia, ruskohiiltä, kalkkikiveä, kuorisoraa ja merkeliä.
Seudun ilmasto on mantereinen ja hyvin kuiva. Talvi on lyhyt ja melko kylmä ja kesä hyvin kuuma. Tammikuun keskilämpötila on etelässä nollasta −4:ään ja pohjoisessa −8:sta –12:een astetta. Heinäkuun keskilämpötila on 26–28 astetta. Toisinaan lämpötila kohoaa jopa 45 asteeseen. Vuotuinen sademäärä on 120–160 millimetriä. Pysyviä vesistöjä ei ole, mutta alueella on huomattavat pohjavesivarat.
Kasvillisuus koostuu etupäässä aavikkojen marunoista, otakilokeista ja muista suolakkokasveista. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, kuhertajagaselli, saiga-antilooppi, jyrsijät, linnut ja käärmeet. Kaspianmeressä on paljon kalaa. Alueella sijaitsee Ustjurtin luonnonpuisto.
Hallinnollinen jako ja asutus Vuonna 1973 muodostettu Mañğyşlaqin alue liitettiin vuonna 1988 Atyraun alueeseen, mutta se perustettiin uudelleen Mañğystaun alueena vuonna 1990. Se jakautuu hallinnollisesti Beineun, Mañğystaun, Mūnailyn, Qaraqian ja Tüpqarağanin piireihin sekä Aqtaun ja Jañaözenin kaupunkipiireihin. Kaupunkeihin kuuluu myös Fort-Şevçenko.
Alueen asukasmäärä on kasvanut 2000-luvulla yli kaksikertaiseksi. Kaupunkiväestön osuus on 46,2 prosenttia. Asukkaista 91,7 prosenttia on kazakkeja, 3,9 prosenttia venäläisiä, 0,9 prosenttia karakalpakkeja ja 0,8 prosenttia azereja.
Liikenne ja talous Beineusta on rautatieyhteys Aqtaun kautta Jañaözeniin. Maanteitä on yhteensä 2 581 kilometriä. Aqtaussa, Bautinissa ja Qūryqissa on merisatamat.
Seudulla harjoitettiin 1960-luvulle saakka karjanhoitoa, pienimuotoista viljan viljelyä, kalastusta ja suolan tuotantoa. Vuonna 1965 alettiin hyödyntää Özenin öljy- ja kaasuesiintymiä.
Alueen pääelinkeno on öljy- ja kaasuteollisuus. Lisäksi on konepaja, muovitehdas, rakennustarvike-, elintarvike- ja kevyttä teollisuutta. Vuonna 1973 valmistunut Aqtaun ydinvoimala tuottaa myös juomavettä. Kaspianmerellä harjoitetaan kalastusta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Alueen sivusto
Luokka:Kazakstanin hallinnolliset alueet