Leijona (latinaksi Leo, genetiivi Leonis), aikaisemmin jalopeura, on Eläinradan viides tähdistö Kravun ja Neitsyen välissä. Tähdistö näkyy Suomessa loka-toukokuun aikana. Leijona on yksi aikaisimmin havaituista tähtikuvioista.
Kreikkalaisessa mytologiassa Leijonan tähtikuvio oli taivaalle ylennetty Nemean leijona, jonka surmaaminen oli ensimmäinen Herakleelle määrätyistä kahdestatoista urotyöstä. Nemean leijonan talja vaatteenaan Herakles suoritti muut yksitoista urotyötään.
Leijonan kirkkain tähti on Regulus (α Leonis, latinaksi regulus on pieni kuningas). Sen näennäinen kirkkaus on +1,36m. Tähti tunnetaan myös nimellä Cor Leonis, leijonan sydän. Sitä kiertää kirkkaudeltaan 8 m oleva tähti eli Regulus on kaksoistähti. Reguluksen etäisyys Maasta on 85 valovuotta.Tähtitaivas 2000 s.28
Seuraavaksi kirkkaimmat ovat Algieba (γ Leonis) ja Denebola (β Leonis, arab. dhanab = häntä).
Leijonan tähdistön alueella sijaitsevat Messierin luettelon kohteet M65, M66, M95, M96 ja M105. Ne ovat kaikki kierteisgalakseja.
Kaisa Häkkinen mukaan Mikael Agricolan leijonaeläintä tarkoittava sana jalopeura olisi peräisin tästä tähtikuviosta. Tähtikuvion vanhempia nimityksiä ovat olleet hiidenhirvi ja jalopeura ja niiden kansatieteellinen merkitys on hirvi- tai peuraeläinen haltijaeläin. Koska kansainvälisessä nimistössä tähtikuviota on kauan kutsuttu leijonaksi, saattoi tästä syntyä sekaanus, joka johti jopa virheelliseen raamatunkäännökseenkin.
Lähteet Hannu Kerttunen, Olli Manner, Pentti Tuovinen: Tähtitaivas. 2000 URSA.
Viitteet
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit