thumb|Sulttaani Mehmed III pienoiskuva|Prinssi Mehmed saapuu Vanhasta palatsista ja suutelemasta sulttaani Murad III:n jalkoja. Šehinšahname, 1592. Mehmed III (26. maaliskuuta 1566 Manisa – 22. joulukuuta 1603 Konstantinopoli) oli Osmanien valtakunnan sulttaani vuosina 1595–1603.Sibling rivalries History Collection
Hänen hallintakaudellaan käytiin pitkä ja raskas sota Itävallan arkkiherttuakunnan kanssa ja koettiin vakavia kapinoita Anatoliassa.
Suku Mehmedin vanhemmat olivat sulttaani Murad III ja tämän ensimmäinen puoliso, Haseki Sultan eli laillinen vaimo Safiye Sultan. Hän oli laiska sulttaani, joka jätti hallitsemisen äidilleen Valide Sultan eli sulttaaninäiti Safiye Sultanille. Mehmed III:lla oli peräti 19 alle 10-vuotiasta velipuolta, jotka hän kaikki murhautti ottomaanien perinnäistavan mukaisesti. Nimellisesti velipuolet oli kutsuttu ympärileikkausseremoniaan 28. tammikuuta 1595 Topkapin palatsin valtaistuinsaliin, josta heidät johdettiin yksitellen sivuhuoneeseen, jossa heidät kuristettiin kuoliaaksi jousenjänteellä.
Sulttaani Hänen hallituskautensa päätapahtuma oli sota Itävallan arkkiherttuakuntaa vastaan entisen Unkarin kuningaskunnan alueella vuosina 1596–1605. Itävallan ja Tonavan ruhtinaskuntien Moldavian, Transilvanian ja Valakian välinen liittouma kiihdytti jo kaksi vuotta jatkunutta sotaa Itävaltaa vastaan.
Menetettyään Esztergomin kristityille liittolaisille vuonna 1595 Mehmed osallistui itse vuoden 1596 sotaretkeen, jonka aikana osmanit valloittivat Egerin ja saavuttivat voiton Hachovassa (Mező-Kersztes). Vuonna 1601, pitkään jatkuneen piirityssodan päätteeksi, osmanit valloittivat Kanizsan linnoituksen. Sodan aikana Mehmed III:n joukot voittivat Habsburgien ja Transilvanian joukot.
Samaan aikaan Anatoliassa osmanien instituutioiden ,erityisesti maanomistusjärjestelmän – rapautuminen johti laajoihin kapinoihin, joihin osallistuivat sipahi-joukot (puolifeodaalisiin maa-alueisiin perustuva ratsuväki) sekä verotuksen sortamat talonpojat. Osmanien hallinnon kamppaillessa näiden kapinoiden kukistamiseksi puhkesi vuonna 1603 sota Persiaa vastaan. pienoiskuva|Mehmed III:n kruunajaiset Topkapın palatsissa vuonna 1595. Seyyid Lokmanin käsikirjoitus Mehmed III:n Unkarin-sotaretkestä n. 1600. (rajattu) pienoiskuva|Sulttaani Mehmed III Eğerin linnan komentajien vastaanotto. Eğri Fetihnamesi, 1598. (rajattu).
Vaimot ja jälkeläiset Mehmed III:llä oli kolme tunnettua puolisoa, joista yksikään ei haaremin asiakirjojen mukaan kantanut Haseki Sultanin eli laillisen puolison arvonimeä:
Handan Sultan (Bosnia n. 1570–1605), Ahmed I:n äiti ja Valide Sultan.
Halime Sultan (Abhasia n. 1570 – vuoden 1623 jälkeen), suosikkivaimo sekä Mustafa I:n äiti ja Valide Sultan. Fülane Hatun (k. 1598), kuoli yhdessä pienen poikansa kanssa rutto- tai isorokkoepidemian aikana.
Mehmed III:lla oli ainakin 18 lasta, joista neljä kuoli jo lapsina ruttoon tai tulirokkoon:
Fatma Sultan (n. 1584?– vuoden 1621 jälkeen), äiti Handan Sultan; avioitui ensin 1600 Kairon sandžak-beyn Mahmud paššan kanssa, sitten 1604 Damat Tiryaki Hasan paššan kanssa ja 1616 suurvisiiri Güzelce Ali paššan kanssa. Şehzade Mahmud (1587– teloitettu Mehmed III:n käskystä 7. kesäkuuta 1603), äiti Halime Sultan. Ayşe Sultan (n. 1587? – vuoden 1614 jälkeen), äiti Handan Sultan; avioitui Destari Mustafa paššan kanssa; avioitui myöhemmin uudelleen Gazi Hüsrev paššan kanssa. Şah Sultan (n. 1588 – n. 1618), äiti Handan Sultan, avioitui ensin 1604 Damat Mirahur Mustafa paššan kanssa, jäi leskeksi 1610 ja avioitui uudelleen Mahmud paššan kanssa 1612. Beyhan Sultan (ennen vuotta 1590– vuoden 1629 jälkeen); avioitui 1612 Damat Halil paššan kanssa. Hatice Sultan (1590– joulukuun 1617 jälkeen), äiti Halime Sultan; avioitui janitsaaripäällikkö Mustafa Agan kanssa. Ahmed I (1590–1617), äiti Handan Sultan. Osmanien valtakunnan 14. sulttaani. Fülane Sultan (1592– vuoden 1623 jälkeen), äiti Halime Sultan; avioitui 1604 suurvisiiri Damat Kara Davud paššan kanssa. Şehzade Cihangir (? – 1602). Mahdollisesti Halime Sultanin, Handan Sultanin tai jonkin muun jalkavaimon poika. Mustafa I (n. 1600/1602–1639), äiti Halime Sultan. Osmanien valtakunnan 15. sulttaani. Hümaşah Sultan (? – ?); avioitui 1613 Cağaloğlu Mahmud paššan kanssa sisarpuolensa Haticen kuoleman jälkeen. Esra Sultan? (? – ?); avioitui Ali Pašan kanssa ja jäi leskeksi 1617. Ümmügülsüm Sultan? (? – vuoden 1622 jälkeen); kuului vuonna 1622 naimattomiin prinsessoihin ja oli mahdollisesti Mehmedin tytär. Halime Sultan? (1598? – vuoden 1622 jälkeen); kuului vuonna 1622 naimattomiin prinsessoihin ja oli mahdollisesti Mehmedin tytär. Akile Sultan? (? – vuoden 1622 jälkeen); kuului vuonna 1622 naimattomiin prinsessoihin ja oli mahdollisesti Mehmedin tytär. Hanzade Sultan? (? – vuoden 1622 jälkeen); kuului vuonna 1622 naimattomiin prinsessoihin ja oli mahdollisesti Mehmedin tytär.
Perintö Sulttaani Mehmed III kuoli 37-vuotiaana joko aivoinfarktiin, kolmanneksi vanhimman 16-vuotiaan poikansa Şehzade Mahmudin teloittamisesta kesäkuussa 1603 johtuneeseen stressiin tai ruttoon joulukuussa 1603 Konstantinopolissa. Hänet haudattiin Hagia Sofian moskeijaan. Hänen seuraajakseen uudeksi sulttaaniksi tuli 13-vuotias poika Ahmed I.
Lähteet
Luokka:Osmanien hallitsijat Luokka:Vuonna 1566 syntyneet Luokka:Vuonna 1603 kuolleet