Wayne Gretzky

Wayne Douglas Gretzky (s. 26. tammikuuta 1961 Brantford, Ontario, Kanada) on ammattilaisuransa lopettanut kanadalais-yhdysvaltalainen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n mukaan Gretzkyä pidetään yleisesti kaikkien aikojen parhaana jääkiekkoilijana.

Gretzky pelasi Pohjois-Amerikan NHL-liigassa yhteensä 20 kauden ajan edustaen Edmonton Oilersia, Los Angeles Kingsiä, St. Louis Bluesia ja New York Rangersia voittaen NHL:n Stanley Cup -mestaruuden neljä kertaa. NHL:n runkosarjassa Gretzky pelasi yhteensä 1 487 ottelua tehopistein 894 + 1 963 = 2 857. Hänen pistekeskiarvonsa NHL:ssä on 1,92 tehopistettä yhtä ottelua kohden, minkä johdosta hän on liigan historian kaikkien aikojen paras pistemies, toiseksi paras maalintekijä sekä eniten maalisyöttöjä antanut pelaaja.

NHL:ssä Gretzky ylitti 200 tehopisteen rajan neljä kertaa runkosarjan aikana, eikä yksikään toinen pelaaja ole kyennyt ylittämään kyseistä rajaa kertaakaan.NHL Hockey – Virallinen faniopas, s. 76. Päättäessään ansiokkaan pelaajauransa vuoden 1999 keväällä kauden 1998–1999 päätteeksi Gretzky piti hallussaan neljääkymmentä runkosarjan ennätystä, viittätoista pudotuspeliennätystä ja kuutta NHL:n tähdistöottelussa saavutettua ennätystä. Hän on myös voittanut NHL:n herrasmiespelaajalle jaettavan Lady Byng Memorial Trophyn viidesti, useammin kuin yksikään toinen pelaaja. Hän myös puhui usein julkisesti haluavansa kitkeä väkivaltaiset kaukalotappelut jääkiekosta kokonaan.

Gretzky pelasi viimeisen NHL-ottelunsa 18. huhtikuuta 1999 New York Rangersin kotiareenalla Madison Square Gardenissa. Edmonton Oilers jäädytti Gretzkyn pelinumeron 99 hänen aktiiviuransa jälkeen 1. lokakuuta 1999. Gretzkyn pelinumero jäädytettiin koko NHL:ssä 6. helmikuuta 2000, eikä kenenkään toisen pelaajan pelinumeroa ole edelleenkään jäädytetty NHL:ssä koko liigan laajuisesti. Ympäri maailmaa tätä numeroa myös kunnioitetaan, sillä esimerkiksi SM-liigassa ei ole Gretzkyn jälkeen kukaan ottanut pelinumeroa 99, vaikka sitä ei virallisesti ole kielletty.

Kanadan jääkiekkomaajoukkuetta Gretzky edusti vain muutamaan otteeseen. Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin hän osallistui ainoastaan vuonna 1982, sillä muutoin hän pelasi joka kevät joukkueineen NHL:n pudotuspeleissä. Gretzky edusti maataan neljässä Kanada-cup-turnauksessa ja kerran olympiakisoissa sekä maailmancupissa. Aikuisten maajoukkuetasolla hän saavutti kuusi ja alle 20-vuotiaiden tasolla yhden mitalin.

Nuoruusvuodet

Gretzkyn äiti Phyllis (o.s. Hockin, k. 2005) oli brittiläistä sukua ja syntyi ja kasvoi Parisissa, Ontariossa. Gretzkyn isänisä Anton ”Tony” Gretzky oli puolalainen siirtolainen, joka muutti vuonna 1917 Venäjältä nykyisen Valko-Venäjän alueelta Chicagoon Yhdysvaltoihin. Hänen aikomuksenaan oli liittyä Yhdysvaltain armeijaan. Kanadan armeijassa maksettiin kuitenkin parempaa palkkaa, ja hän muuttikin pian Winnipegiin Kanadaan.Gretzky & Reilly 1991, s. 17. Vuonna 1932 Anton ja Mary Gretzky perustivat vihannestarhan lähelle Brantfordia. Waynen isän Walter Gretzkyn mukaan Anton ja Mary olivat valkovenäläisiä, mutta he ovat voineet olla myös Valko-Venäjällä asuneita puolalaisia, sillä Wayne Gretzky on toisinaan vitsaillut puolalaisilla juurillaan.

pienois|vasen|Gretzkyn ensimmäiset luistimet, joita hän käytti 3-vuotiaana. Jääkiekkoa Wayne opetteli pelaamaan jo kaksivuotiaana kotinsa takapihalla isänsä jäädyttämällä kentällä. Hän harjoitteli ahkerasti luistelua, laukomista ja mailankäsittelyä. Kuusivuotiaana Gretzky aloitti pelaamisen joukkueessa, jossa osa pelaajista oli kymmenvuotiaita eli häntä neljä vuotta vanhempia. Jo nuorena Gretzky oli niin lahjakas pelaaja, että hän pelasi vuosia itseään vanhempien sarjoissa. Viimeisellä juniorikaudellaan Brantfordissa Gretzky teki 85 ottelussa 378 maalia ja 139 syöttöä eli yhteensä 517 tehopistettä. Juniorisarjoissa Wayne sai lempinimen ”valkoinen tornado”, joka perustui hänen nopeuteensa ja siihen, että hän käytti valkoisia pelihanskoja.

14-vuotiaana Gretzky jätti liian pieneksi jääneen kotikaupunkinsa ja muutti Torontoon. Torontossa Gretzky pelasi ensin Toronto Natsissa ja seuraavaksi OHA-liigan Peterborough Petesissä. Kausi 1977–1978 oli ainoa täysi kausi, jonka Gretzky pelasi kokonaan OHA:ssa. Seuraavasta kaudesta osan hän pelasi Kanadan nuorten jääkiekon MM-joukkueessa, mutta voitti silti OHA:n pistepörssin.

Kaudella 1977-1978 pelatessaan OHA:n Sault Ste. Marie Greyhoundsissa Gretzky olisi halunnut käyttää esikuvansa Gordie Howen numeroa 9, mutta se oli joukkueessa jo käytössä. Gretzky pelasi jonkin aikaa numerolla 19, joka vaihtui sitten numeroon 14. Valmentaja Muzz MacPherson kehotti Gretzkyä kokeilemaan numeroa 99 Phil Espositon ja Ken Hodgen lailla.Ken Hodge myytiin New York Rangersista Boston Bruinsiin kesällä 1976. Bruinsissa hän ei saanut käyttöönsä vanhaa numeroaan 8, joten hän valitsi numeron 88. Phil Esposito oli myyty Bostonista New Yorkiin syksyllä 1975, ja hänkään ei ollut saanut käyttöönsä vanhaa numeroaan 7. Ensimmäisen vuoden hän pelasi numeroilla 5 ja 12, mutta syksyllä 1976 hän otti Hodgea mukaellen numerokseen 77. Seuraavaksi New Yorkin maalivahti John Davidson valitsi numerokseen 00. Näin ”tuplanumerot” tulivat NHL:n tähtipelaajien käyttöön. Ensimmäisessä ottelussa, jossa Gretzky käytti numeroa 99, yleisö naureskeli numerolle aluksi, mutta ottelun jälkeen nauru hiljeni Gretzkyn tehtyä kolme maalia eli kypärätempun.Gretzky & Reilly 1991, s. 32. Gretzky mieltyi numeroon, eikä tämän jälkeen luopunut siitä.

Ammattilainen Gretzkystä tuli kaudella 1977–1978 hänen siirryttyään WHA-liigan Indianapolis Racersiin. Indianapolisissa Gretzky ehti pelata vain kahdeksan ottelua ennen kuin Racers myi hänet vielä tuollon WHA-liigassa pelanneelle Edmonton Oilersille. Gretzky olisi mieluummin siirtynyt OHA:sta suoraan NHL:ään, mutta liigan ikäraja oli tuolloin 20 vuotta. OHA-sarjaan jäämisen Gretzky ei nähnyt kehittävän uraansa, joten WHA oli paras vaihtoehto. Ensimmäisellä ammattilaiskaudellaan Gretzky oli WHA:n pistepörssin kolmas pistein 46 + 64=110.

NHL-ura

Edmonton Oilers

Gretzky teki Edmonton Oilersin omistaja Peter Pocklingtonin kanssa poikkeuksellisen kahdenkymmenen vuoden henkilökohtaisen sopimuksen, jonka oli määrä kestää vuoteen 1999 asti. Gretzky aloitti uransa NHL:ssä (National Hockey League) syksyllä 1979, kun WHA yhdistyi NHL:ään. NHL:n sääntöjä muutettiin siten, että WHA:n useat alaikäiset juniorit saattoivat jatkaa uraansa NHL:ssä.

Vaikka moni ei uskonut Gretzkyn kykenevän NHL:ssä samanlaisiin tehoihin kuin WHA-liigassa, Gretzky oli jo ensimmäisellä NHL-kaudellaan jaetulla ykkössijalla pistepörssissä Marcel Dionnen kanssa tehopistein 51 + 86=137. Gretzky myös kirjasi kaudella eniten syöttöjä runkosarjassa. Tulokaskaudellaan Gretzky ajautui uransa ensimmäiseen tappeluun Chicago Blackhawksin Doug Lecuyeria vastaan. Uransa aikana Gretzky osallistui tappeluun vain kolmesti.

Jo toisella NHL-kaudellaan Gretzky rikkoi Bobby Orrin syöttöennätyksen ja Phil Espositon piste-ennätyksen jakamalla 109 syöttöä ja tekemällä 164 tehopistettä. Kauden kruunasivat Art Ross ja Hart Memorial Trophyt.

Kaudella Gretzkyn oikealla laidalla alkoi pelata suomalaistulokas Jari Kurri. Kurrin tulo Gretzkyn ketjuun näkyi ajoittain itsekkyydestä syytetyn keskushyökkääjän plus-miinustilastojen parantumisena. Kaksikolle tyypillistä oli kiekon siirto yhdellä kosketuksella sinne, minne toinen oli vasta menossa. Kaikkiaan hyökkääjät pelasivat Edmontonissa yhdessä kahdeksan kautta, joiden aikana Kurri syötti Gretzkyn maaleista 196. Vastaavasti Gretzky syötti Kurrin maaleista 364. Heistä puhutaan yhä liigan kaikkien aikojen kovimpana ja legendaarisimpana kaksikkona.Mr. Hockey. Puoli Kaupunkia 10/2006.

Kaudella Gretzky teki ennätykselliset 92 maalia. Kukaan muu ei ollut aiemmin saavuttanut yhdellä kaudella edes 80 maalin rajaa. Gretzky saavutti ensimmäisenä pelaajana 200 tehopistettä 92 maalillaan ja 120 syötöllään (yhteensä 212). Seuraavina kausina Gretzky paransi joka kerta omaa yhden kauden syöttöennätystään (125, 135, 163) ja saavutti lopullisen yhden kauden piste-ennätyksensä (215 pistettä).

Kausi ei ollut aivan edellisen veroinen, mutta silti Gretzky voitti maali- ja pistepörssit 71 maalilla ja 125 syötöllä. Samalla kaudella hän osallistui myös uransa toiseen tappeluun Minnesota North Starsin Neal Brotenia vastaan. Kauden jälkeen Gretzky palkittiin jälleen NHL:n arvokkaimpana pelaajana niin pelaajien kuin pelaajayhdistyksenkin puolesta.

Vaikka Jari Kurri oli vakiinnuttanut nopeasti paikkansa Gretzkyn rinnalla, ketjun vasenta laitahyökkääjää haettiin pitkään. Paikalla kokeilivat muun muassa Mike Krushelnyski, Willy Lindström, Jaroslav Pouzar ja Raimo Summanen. Kaudella ketju sai lopulta toisen helsinkiläisen laiturin, kun Esa Tikkanen istutettiin Edmontonin ykkösvitjaan. Tikkasen rooliin kuului tilan raivaaminen taitaville ketjukavereille, Gretzkyn koskemattomuuden varjeleminen ja kulmissa taisteleminen. Syvyyssuunnassa Oilersin ykkösketjun takana peliä teki Hockey Hall of Fame -puolustaja Paul Coffey.

Keväällä 1984 Gretzky ajautui viimeistä kertaa urallaan tappeluun. Chicago Blackhawksin Bob Murray sai kunnian olla viimeinen Gretzkyn kanssa tapellut.

Kun Gretzky myytiin Oilersista Los Angeles Kingsiin kauden päätteeksi, hänellä oli hallussaan 49 NHL-ennätystä, mikä oli jo sinänsä ennätys.

Alipalkatuksi joutuneen Gretzkyn henkilökohtainen sopimus Oilersin omistaja Peter Pocklingtonin kanssa oli korvattu pelaajan vaatimuksesta tavanomaisemmalla pelaajasopimuksella Oilersin organisaation kanssa vuonna 1987. Uusi sopimus antoi Gretzkylle oikeuden sen purkamiseen kolmen vuoden jälkeen. Talousvaikeuksiin ajautunut Pocklington näki Gretzkyn olevan täydellinen markkinatuote, jonka arvo oli kuitenkin kääntymässä hänen kannaltaan laskusuuntaan kolmen vuoden määräajan lähestyessä. Gretzkyn pelaajaoikeudet hankkineen Los Angelesin Kingsin omistaja Bruce McNall puolestaan ymmärsi, että jos hän tarjoaisi Gretzkylle paremman korvauksen myös PR-tilaisuuksista, joukkueenkin tulot lähtisivät samalla kasvuun. Hän oli oikeassa, mutta sai näin aikaan NHL:n palkkatason huiman ja nopean nousun, mikä taas teki NHL:stä entistä enemmän bisnestuotteen.

Los Angeles Kings

Wayne Gretzky pelasi Los Angeles Kingsin joukkueessa kahdeksan kautta. Heti Gretzkyn ensimmäisellä Los Angelesin -kaudella Kings eteni pudotuspeleihin, joissa se pudotti ensimmäisellä kierroksella jatkosta Gretzkyn entisen seuran Edmonton Oilersin. Gretzky teki tuolla kaudella 54 maalia ja antoi 114 maaliin johtanutta syöttöä, yhteensä 168 pistettä. Kingsin taival pudotuspeleissä kuitenkin päättyi toisella kierroksella. Vastustajana otteluparissa oli Calgary Flames, joka eteni lopulta Stanley Cup -voittoon. Kauden päätteeksi Gretzky palkittiin Hart Trophylla.

Seuraavalla kaudella Gretzkyn entinen joukkue Oilers voitti ensimmäisen mestaruutensa ilman Gretzkyä. Tuo voitto on toistaiseksi Edmonton Oilersin viimeisin. Gretzky ei voittanut Stanley Cupia uudelleen enää Oilersista lähdettyään. Finaaliin asti Gretzky pääsi Kingsin kanssa kaudella , mutta tuolloin Montreal Canadiens vei Stanley Cupin otteluvoitoin 4–1. Gretzkyn joukkuekavereina pelasivat tuolla kaudella muun muassa kaksi jo Oilersin ajoilta tuttua joukkuekaveria: Jari Kurri ja Marty McSorley.

Gretzky voitti uransa viimeisen pistepörssin voitosta myönnettävän Art Ross Trophyn kaudella pelatessaan Kingsissa. Tuo kausi oli kuitenkin ensimmäinen, jolloin Gretzkyn joukkue ei selvinnyt pudotuspeleihin.

St. Louis Blues

Kaudella Los Angeles Kings näytti jäävän ulos pudotuspeleistä, joten Gretzky kaupattiin kesken kauden St. Louis Bluesiin Brett Hullin seuratoveriksi. Gretzky ja Hull eivät soveltuneet parivaljakoksi niin hyvin kuin oli odotettu. Loppukaudella Gretzky pelasi Bluesin riveissä 18 ottelua tehopisteillä 8+13=21. Blues eteni pudotuspeleihin, mutta putosi kuitenkin jatkossa toisella kierroksella Detroit Red Wingsiä vastaan.