Auvo on suomalainen miehen etunimi, joka kuitenkin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä annettiin toisinaan myös tytölle. Nimi johtuu pääasiassa runokielessä esiintyvästä, onnellisuutta tarkoittavasta sanasta auvo. Kalevalassa auvo kuitenkin merkitsee kunniaa ja kaunistusta. Nimi on annettu 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä 2 044 suomalaiselle miehelle ja noin 70 naiselle. Yrjö Karilas ehdotti vuonna 1919 Auvoa naisennimeksi.
Tunnettuja Auvoja Naisia Auvo Kurvinen (1916–1979), englantilaisen kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa. Miehiä Auvo Vilho Auer (1909–1945), opettaja ja kasvitieteilijä Auvo Karsikas (s. 1938), rehtori, kasvatustieteen lisensiaatti ja runoilija Auvo Kiiskinen (1925–1983), kansantaloustieteen professori Auvo Kostiainen (s. 1946), historian professori Auvo Maunula (1907–1944), lentäjä, Mannerheim-ristin ritari Auvo Nieminen (1936–2020), korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos Auvo Niiniketo (s. 1954), turvallisuuskouluttaja, "suomalaisen ju-jutsun isä" Auvo Nuotio (1917–1985), laulaja, kuoronjohtaja ja näyttelijä Auvo Pehkoranta (s. 1941), seiväshyppääjä Auvo Simonen (1931–2000), maastohiihtäjä Auvo Säntti (1906–1992), talousmaantieteen professori Auvo Vappula (s. 1934), insinöörikontra-amiraali Auvo Vihro (s. 1956), näyttelijä
Kuvitteellisia Auvoja Auvo, Vesa-Matti Loirin esittämä sketsihahmo Spede Showssa (Mänttien tv-asema). Esiintyy myös elokuvassa Hei kliffaa hei.
Muita käyttöyhteyksiä Auvo-projekti on Suomen valo- ja äänisuunnittelijoiden liiton, Suomen lavastustaiteilijain liiton ja Suomen Oistat-keskuksen hanke. Se edistää esityksen audiovisuaalisten osien (valo-, ääni-, kuva- ja pukusuunnittelu ja lavastus) huomioimista mediassa, varsinkin kritiikeissä. Auvo-projekti jakaa Auvo-palkinnon.
Auvo, järvi Kuhmoisissa Auvo-hoito on Suomessa kehitetty rentouttava kosketushoito. Hoito perustuu rekisteröityyn Auvo Brain Relief ® menetelmään.
Lähteet
Luokka:Etunimet