Amadou & Mariam oli Malista kotoisin ollut sokea musiikkiduo, jonka muodostivat Bamakossa syntynyt Amadou Bagayoko (kitara ja laulu) (24. lokakuuta 1954 – 4. huhtikuuta 2025) ja Mariam Doumbia (laulu) (s. 15. huhtikuuta 1958). He nousivat kuuluisuuteen 2000-luvun alussa, erityisesti ranskalaisen yleisön keskuudessa. Musiikillisen duon lisäksi he olivat myös aviopari.
He tulivat tunnetuksi 2000-luvun alussa, erityisesti ranskalaiselle yleisölle, albumilla Dimanche à Bamako, josta he saivat Victoire de la Musique -palkinnon vuonna 2005. Tuon albumin tuotti heidän kanssaan yhteistyössä Manu Chao (joka julisti olleensa duon fani alusta asti). Duo voitti toisen Victoire de la Musique -palkinnon vuonna 2013 albumillaan Folila.
Amadou menetti näkönsä 15-vuotiaana; Mariam sokeutui 5-vuotiaana hoitamattoman tuhkarokon seurauksena. “Malin sokeana pariskuntana” tunnettu pari tapasi Malin nuorten sokeiden instituutissa, jossa he molemmat esiintyivät instituutin Eclipse-orkesterissa, jota johti Idrissa Soumaouro, ja huomasivat jakavansa kiinnostuksen musiikkiin.
Heidän albuminsa Welcome To Mali (2008) oli ehdolla Grammy-palkinnon saajaksi parhaana nykymaailmanmusiikkialbumina vuonna 2010. He esiintyivät ja levyttivät yhdessä Bagayokon kuolemaan asti vuonna 2025. Heidän musiikkiaan kuvailtiin “jännittäväksi sekoitukseksi bluesia ja rockia, jota maustoivat perinteiset afrikkalaiset rytmit”, ja heistä tuli “yksi Afrikan menestyneimmistä esiintyjistä ulkomailla”.
Ura Alkuvaiheet thumb|Amadou &Mariam Huvilateltassa Helsingin juhlaviikoilla vuonna 2018.
Amadou Bagayoko syntyi Bamakossa Malissa vuonna 1954. Hänen isänsä oli virkamies. Hän syntyi kaihi molemmissa silmissään ja sokeutui 16-vuotiaana. Hän kokeili lyömäsoittimia kaksivuotiaasta lähtien ja siirtyi sitten huuliharppuun ja huiluun noin 10-vuotiaana, ja lopullisesti kitaransoittoon murrosiässä ja kun hänet kutsuttiin osallistumaan festivaalikulkueeseen paikallisten muusikoiden kanssa, hän tajusi, että musiikki voisi olla tapa saada yliote hänen näkövammastaan. Hän aloitti soittaa kitaraa kuultuaan Jimi Hendrixin ja James Brownin musiikkia ja soitti yhdessä Malin tunnetuimmista tanssiyhtyeistä, Les Ambassadeurs du Motel de Bamakossa.
Mariam puolestaan esiintyi lavalla laulajana, esimerkiksi häissä, kuusivuotiaasta lähtien.
Amadou aloitti opinnot Bamakon nuorten sokeiden instituutissa (L’Institute des Jeunes Aveugles), jossa hän tapasi vuonna 1976, 21-vuotiaana, neljä vuotta nuoremman Mariamin, joka oli menettänyt näkönsä viisivuotiaana. He soittivat instituutin Éclipse-orkesterissa, jota johti Idrissa Soumaoro, ja huomasivat, että heillä oli samanlainen eklektinen musiikkimaku, ja heistä tuli nopeasti pari sekä lavalla että sen ulkopuolella. He menivät naimisiin vuonna 1980 ja alkoivat esiintyä yhdessä.
Vuonna 1982 Amadou voitti RFI:n järjestämän “Discoveries”-kilpailun. He perustivat 1980-luvulla Mali's Blind Couple -yhtyeen. Vuoteen 1985 mennessä he olivat saaneet itselleen nimeä soittamalla malilaista bluesia ja aloittivat kolmen kuukauden kiertueen Burkina Fasossa.. Vuonna 1990 he muuttivat Abidjaniin Norsunluurannikolle, mikä merkitsi alkua heidän nousulleen kohti kansainvälistä mainetta, ja Abidjanissa he tapasivat nigerialaisen tuottajan Maïkanon ja aloittivat levytykset joulukuussa 1988. Abidjanissa he äänittivät useita kasettialbumeita ja kiersivät Länsi-Afrikkaa. Tänä aikana he tapasivat Stevie Wonderin ja alkoivat soittaa musiikkifestivaaleilla ympäri maailmaa. He julkaisivat kaksi kasettialbumia, Volume 1 ja Volume 2, maaliskuussa 1989. Helmikuussa 1990 Amadou ja Mariam palasivat studioon tuottaja Maïkanon kanssa ja levyttivät kappaleet, jotka tulivat olemaan heidän vuonna 1991 julkaistuilla kasettialbumeillaan Volume 3 ja Volume 4. Lukuisien Länsi-Afrikan maiden kiertueidensa lomassa he vierailivat vuonna 1994 ensimmäistä kertaa Pariisissa, missä heillä oli äänityssessioita.
Vuonna 1996 duo muutti Pariisiin ja soitti kuuden kuukauden ajan eräässä afrikkalaisessa ravintolassa. He tapasivat Polygramin Emarcy-levymerkin levy-yhtiön johtajan ja he tekivät sitten levytyssopimuksen tuon levymerkin kanssa. He palasivat Ranskaan vuonna 1997, äänittivät CD-levyn nimeltä Sou ni tilé, joka julkaistiin vuonna 1998, esiintyivät Trans Musicales -festivaaleilla Rennesissä ja alkoivat saada kriitikoiden suosiota Ranskassa. Kappaleesta “Je pense à toi” (‘Ajattelen sinua’), joka on Amadoun vaimolleen kirjoittama rakkauslaulu, tuli hitti Ranskan radiossa, ja albumi myi 100 000 kappaletta.
Vuonna 1999 heiltä ilmestyi albumi Tje ni mousso. Kiertueet veivät heidät muihin Euroopan maihin, erityisesti Saksaan ja Sveitsiin, mutta myös Yhdysvaltoihin, esimerkiksi Louisianaan ja Los Angelesiin..
2000-luku thumb|Amadou &Mariam Huvilateltassa Helsingin juhlaviikoilla vuonna 2018.
Vuonna 2002 heiltä ilmestyi albumi Wati. Heidän yhteistyönsä maailmanmusiikki–latinalainen musiikki -tähden, kitaristi Manu Chaon kanssa, jonka heidän musiikkinsa lumosi välittömästi, alkoi syyskuussa 2003 Pariisissa ja jatkui äänitysten ja tuotannon valmistumiseen saakka huhtikuussa 2004 heidän kotikaupungissaan Bamakossa. Tuloksena syntynyt albumi Dimanche à Bamako (‘Sunnuntai Bamakossa’) julkaistiin marraskuussa 2004. Mukana albumilla on myös Manu Chaon omaleimaisia lauluja. Albumi voitti ranskalaisen Grammy-palkinnon, Victoires de la Musique, vuoden parhaasta maailmanmusiikkialbumista , ja kaksi BBC Radio 3:n maailmanmusiikkipalkintoa kategorioissa Afrikkalainen maailmanmusiikki ja paras albumi . Heidät myös nimettiin ehdolle Prix Constantin -palkinnon saajaksi. Pariisin Olympiassa 26. lokakuuta 2005 soitetun keikan jälkeen Ranskan kulttuuriministeriö myönsi heille platinalevyn, kun Dimanche à Bamako -albumia oli myyty 300 000 kappaletta.
Vuonna 2005 Côte d’Ivoire Recordings -levy-yhtiö julkaisi ensimmäisen antologiansa, joka oli saatavilla rajoitetun painoksen CD-boksina: 1990–1995: Le Meilleur Des Années Maliennes (‘Parhaat kappaleet Malin vuosilta’).
Vuonna 2006 Bagayoko ja Doumbia valittiin esittämään “Zeit, dass sich was dreht” (englanniksi “Celebrate the Day”), vuoden 2006 jalkapallon MM-kisojen virallinen hymni, saksalaisen laulajan Herbert Grönemeyerin rinnalla, ja tuo kappale nousi Saksan listaykköseksi kesäkuussa 2006.
He soittivat merkittävillä festivaaleilla Yhdysvalloissa, kuten Coachella Valley Music and Arts Festivalilla ja Lollapaloozassa. 26. kesäkuuta 2007 he osallistuivat Damon Albarnin “Africa Express” -projektiin Glastonburyn festivaalilla kokoonpanolla, johon kuuluivat Rachid Taha, K'Naan, Tony Allen, Fat Boy Slim ja Tinariwen. Tämä oli myös heidän ensimmäinen kohtaamisensa Scissor Sistersin Jake Shearsin kanssa. He olivat lämmittelijöitä Scissor Sistersille heidän Iso-Britannian-kiertueellaan, johon sisältyi kolme iltaa Lontoon O2-areenalla. Kesällä 2008 he soittivat myös Latitude-festivaaleilla Henham Parkissa Suffolkissa.
17. marraskuuta 2008 heiltä ilmestyi kuudes albumi nimeltään Welcome To Mali, jolla esiintyivät K'Naan, Keziah Jones, -M- ja Damon Albarn. Heidän kappaleensa “Sabali” sijoittui sijalle 15 Pitchfork Median Top 100 Best Tracks of 2008 -listalla. Siitä tuli myös vuoden 2009 soitetuin ranskalainen single maailmanlaajuisesti. Samana vuonna he esiintyivät päälavalla Glastonburyn festivaalilla.
Amadou & Mariam voittivat 1. toukokuuta 2009 “Paras yhtye” -palkinnon ensimmäisessä Songlines Music Awards (2009) -gaalassa, joka on uusi maailmanmusiikkipalkinto, jonka järjestää brittiläinen Songlines. 26. toukokuuta 2009 he soittivat keikan tukeakseen brittiläistä kodittomien hyväntekeväisyysjärjestöä Crisis Union Chapelissa, Islingtonissa, Pohjois-Lontoossa, jossa heidän kanssaan lavalla esiintyi Pink Floydin kitaristi David Gilmour, joka soitti toista kitaraa koko 80 minuutin mittaisen setin ajan. 8. kesäkuuta he esiintyivät “Late Night with Jimmy Fallon” -ohjelmassa yhdysvaltalaisella NBC-televisiokanavalla. Myös kesäkuussa 2009 he olivat pääesiintyjänä Pyramid Stagella Glastonburyn festivaalilla.
Samana vuonna he lämmittivät Blur-yhtyettä kahdella reunionkeikallaan Hyde Parkissa Lontoossa ja lämmittivät myös brittiläistä Coldplay-yhtyettä kahdeksalla keikalla heidän Viva la Vida or Death and All His Friends -kiertueellaan, johon sisältyi kahdeksan konserttia Yhdysvalloissa. He esittivät duosettiä “L'Afrique C'est Chic” Lontoon Jazz Cafessa, ja lavalla heidän seuraansa liittyivät erikoisvieraat, kuten Theophilus London, Beth Orton ja Krystle Warren. Tämän jälkeen kodittomien hyväntekeväisyysjärjestö Crisis kutsui heidät soittamaan Union Chapeliin Lontoossa, jossa heidän kanssaan lavalla esiintyi heidän sankarinsa, Pink Floydin kitaristi David Gilmour.
He esiintyivät pääesiintyjinä Lontoon Roundhouse-klubilla osana iTunes-festivaaleja. Vuonna 2009 heistä tuli Zeitz-säätiön kulttuurilähettiläitä (taide), ja he auttoivat lisäämään tietoisuutta ja edistämään musiikkiin liittyviä ideoita. He esiintyivät vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinnon jakotilaisuudessa, jossa heidät eJulkaisu ltiin palkinnonsaajalle, Yhdysvaltain presidentille Barack Obamalle.
2010-luku thumb|Amadou & Mariam Huvilateltassa Helsingin juhlaviikoilla vuonna 2018.
Vuonna 2010 heidän yhteinen omaelämäkertansa Away From the Light of Day julkaistiin Isossa-Britanniassa Route Publishingin toimesta. Teos julkaistiin myöhemmin englanniksi myös Yhdysvalloissa.
Samana vuonna Amadou ja Mariam julkaisivat kappaleen “Tambara” Enough Projectin ja Downtown Recordsin Raise Hope for Congo -kokoelmalevyllä. Kokoelman tuotot rahoittivat Kongon demokraattisen tasavallan naisten suojelua ja voimaannuttamista sekä inspiroivat ihmisiä ympäri maailmaa pitämään ääntä Kongon rauhan puolesta.
He olivat ehdolla 52. Grammy-palkintogaalassa 31. tammikuuta 2010 kategoriassa “Paras nykymusiikkialbumi” albumilla Welcome to Mali.
Toukokuussa 2010 Matt Groening valitsi heidät osallistumaan All Tomorrow’s Parties -festivaaleille Mineheadissa, Isossa-Britanniassa. 11. kesäkuuta Amadou ja Mariam esiintyivät FIFA:n vuoden 2010 jalkapallon MM-kisojen avajaisjuhlissa Etelä-Afrikassa Alicia Keysin, John Legendin, Tinariwenin ja Shakiran rinnalla 80 000 ihmisen ja satojen miljoonien televisiokatsojien edessä.
pienoiskuva|vasen|Amadou & Mariam esiintymässä Yhdysvalloissa vuonna 2024.
Helmikuussa 2011 Amadou & Mariam esiintyivät yhtenä U2:n lämmittelijöistä U2 360° kiertueella Johannesburgin ja Kapkaupungin osuuksilla. Heinäkuussa he soittivat ensimmäiset pimeässä järjestetyt konserttinsa nimeltä “Eclipse”, jonka tilasi Manchesterin kansainvälinen festivaali. Tämä konsertti seurasi Amadoun & Mariamin uraa heidän musiikinsa ja malilaisen runoilijan Hamadoun Tandinan kertomuksen kautta. He järjestivät vastaavat konsertit Lontoossa marraskuussa 2011 ja Pariisissa tammikuussa 2012.
Vuonna 2011 heistä tuli Maailman ruokaohjelman lähettiläitä. He matkustivat Haitiin ja tarjosivat uuden laulun “Labendela” (‘Lapset ovat tulevaisuus’) Maailman ruokaohjelman hymniksi.
Heidän seitsemäs albuminsa Folila julkaistiin 2. huhtikuuta 2012. Folila (‘musiikki’ bambaran kielellä) äänitettiin Bamakossa ja New Yorkissa, ja vierailevina muusikoina olivat muun muassa Santigold, newyorkilainen TV on the Radio -yhtye, Jake Shears, ja laulaja Bertrand Cantat. Albumin ensimmäinen single, “Dougou Badia”, julkaistiin 20. tammikuuta. Kappaleella vieraili Santigold, ja NME ylisti sitä “genrevapaana genresekoituksen mestariteoksena”. Folilan osalta ajatuksena oli, että duo julkaisisi jokaisen albumin erikseen, mutta päätettiin yhdistää äänitteet miksaamalla saman kappaleen eri versioita kolmannessa studiossa Pariisissa. Ranskassa kappale “Oh Amadou”, duetto Bertrand Cantat’n kanssa, valittiin singleksi, kun taas Isossa-Britanniassa se oli Santigoldin kanssa äänitetty "Dougu Badia". Amadou & Mariam voittivat Victoires de la Musique -palkinnon helmikuussa 2013 kappaleellaan “Folila”.