Vanhaenglanninlammaskoira () on Isosta-Britanniasta peräisin oleva lammaskoira, jonka toinen nimitys bobtail viittaa sen perinteisesti typistettyyn häntään. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi vanhaenglanninlammaskoiran pentuja muutamia kymmeniä vuosittain.
Ulkonäkö pienoiskuva|Vanhaenglanninlammaskoira Vanhaenglanninlammaskoira on suurikokoinen, lihaksikas ja tuuheaturkkinen koira. Koiran takaosa on yksivärinen, väriltään joko siniharmaan, harmaan tai sinisen sävyinen. Pohjaväri on valkoinen ja siinä voi olla edellä mainitun värisiä läikkiä. Koiran tulisi olla sopusuhtaisen näköinen, urosten minimisäkäkorkeus on 61 cm ja narttujen 56 cm. Silmät voivat olla siniset tai ruskeat myös kaksiväriset, eli toinen silmä on ruskea ja toinen sininen.
Luonne ja käyttäytyminen
Rotumääritelmän mukaan vanhaenglanninlammaskoirat ovat mukautuvaisia ja tasapainoisia. Koirien tulisi olla rohkeita, uskollisia ja luotettavia.
Vanhaenglanninlammaskoira soveltuu monenlaisiin harrastuksiin. Ne ovat yleensä nopeita ja innokkaita oppimaan uusia asioita, mutta toisaalta jaksavat toimia pitkäjänteisestikin.
Alkuperä pienoiskuva|Kaksi vanhaenglanninlammaskoiraa vuodelta 1905 Vanhaenglanninlammaskoira on kehittynyt Ison-Britannian Walesissa sekä Länsi-Englannissa Devonin, Somersetin ja Cornwallin alueillaOld English Sheepdog. American Kennel Club. Viitattu 3.2.2020. 1870-luvun aikoihin, todennäköisesti mannereurooppalaisista bergamonpaimenkoiran ja ovtcharkan kaltaisista roduista sekä brittiläisistä lammaskoirista.Vanhaenglanninlammaskoira. Suomen Kennelliitto, 24.8.2011. Viitattu 3.2.2020. Britanniassa sen alkuperäinen tehtävä oli ajaa nautakarjaa ja lampaita paikallisille markkinoille. Sen jälkeen sitä käytettiin paimentamaan lampaita ja se joutuikin työskentelemään ulkona paljon, minkä ansiosta sen turkki on hyvin säänkestävä. Vanhaenglanninlammaskoirien ensimmäinen rotujärjestö perustettiin Isoon-Britanniaan vuonna 1888. Ajan kuluessa rodun käyttö työkoirana on vähentynyt todella paljon. Ennen typistämiskiellon voimaan tulemista rodun yksilöiltä typistettiin häntä, eikä luonnostaan töpöhäntäisiä rodun edustajia ole ilmeisesti koskaan syntynyt.
Terveys Vanhaenglanninlammaskoira elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 11 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä luuston ja nivelten sairaudet. Vanhaenglanninlammaskoiran tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, muutamat silmäsairaudet ja muutamat harvinaiset geneettiset sairaudet.
Noin 65 %:lla vanhaenglanninlammaskoirista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 14 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E). Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy 15 %:lla rodun edustajista.
Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy lähinnä kaihia ja sikiöaikaisten kalvojen jäänteitä iiriksessä. Vanhaenglanninlammaskoiran PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto ja silmälausunto.
Vanhaenglanninlammaskoirilla esiintyy joitain melko harvinaisia sairauksia, joiden esiintymistä voidaan seurata kaupallisten geenitestien avulla. Seurattavia sairauksia ovat muun muassa värekarvojen synnynnäinen toimintahäiriö (PCD), syndrooma, jossa koiran rasituksensietokyky on alentunut aiheuttaen lyyhistymisen (EIC), lääkeaineyliherkkyys (MDR1) sekä heterogeeninen joukko ataksioita (CA).
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Vanhaenglanninlammaskoirat ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Vanhaenglanninlammaskoiran jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 24 %.
Katso myös
Partacollie Polski owczarek nizinny
Lähteet Ulla Kokko: Koirien pikkujättiläinen. WSOY 2004. Vanhaenglanninlammaskoirat ry KoiraNet-jalostustietojärjestelmä
Viitteet
Aiheesta muualla
Suomen kennelliitto: Vanhaenglanninlammaskoira (PDF) Luokka:Englantilaiset koirarodut Luokka:FCI 1 Lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat) Luokka:Paimenkoirat