Tšetšeenin kieli (нохчийн мотт, noxçiyn mott) on tšetšeenien puhuma kieli, joka kuuluu pohjoiskaukasialaiseen kielikuntaan. Tšetšeenin lähimmät sukukielet ovat naapuritasavallassa puhuttu inguušin kieli sekä Georgiassa batsin kieli. Kielen nimi tulee kylästä, jossa venäläisten väitetään ensimmäisen kerran kohdanneen tšetšeenin puhujia.
Tšetšeenin kielellä on noin 1 393 000 puhujaa. Suurin osa heistä asuu Tšetšeniassa, jossa kieli on virallinen kieli. Lisäksi tšetšeeninkielisiä vähemmistöjä on naapuritasavalloissa Dagestanissa (noin 70 000), Ingušiassa (noin 95 400) ja Kalmukiassa (noin 6 100) sekä muualla Venäjällä ja Turkissa, Jordaniassa ja Syyriassa.
Historia Perinteisesti tšetšeenit ovat pitäneet kulttuuri- ja kirjakielinään arabiaa, turkkia ja venäjää. Kielessä onkin runsaasti venäläisiä ja arabialaisia lainasanoja.
1700-luvun lopulla kielestä koottiin Katariina Suurelle noin 400 sanan sanasto. Ensimmäiset tutkimukset tšetšeenin kielestä tehtiin Venäjän pääesikunnan toimeksiannosta, ja Pjotr Uslar julkaisi vuonna 1888 kielen kieliopin.
Varsinainen tšetšeenin kirjakieli luotiin 1900-luvun alussa. Silloin otettiin käyttöön latinalainen kirjaimisto, joka korvasi siihen asti käytetyn arabialaisen kirjaimiston. Latinalainen kirjaimisto oli käytössä 1920-luvun puolivälistä vuoteen 1938 asti, jolloin otettiin käyttöön kyrillinen kirjaimisto. Separatistinen hallitus otti uuden latinalaisen kirjaimiston käyttöön 1992. Päätös oli poliittinen, ja sillä vastustettiin venäläisyyttä. Se johti myös siihen, etteivät kielen puhujat enää osanneet lukea kieltä. Toisen Tšetšenian sodan jälkeen Tšetšeniassa on käytetty kyrillistäkin kirjaimistoa.
Fonologia Tšetšeenin kielessä on paljon konsonantteja, murteesta riippuen noin 40–60. Se on kieliopiltaan hyvin omintakeinen, ja kielitieteilijöille se on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kielessä on myös runsaasti vokaaleja (noin 44) ja diftongeja.
Konsonantit LabiaaliAlveolaariPalataaliVelaariUvulaariFaryngaaliGlottaaliNasaalimnKlusiiliNorm.p | bt | dk | gqʕʔFortispːtːkːqːEjek.pʼtʼkʼqʼAffrikaattaNorm.ts | dztʃ | dʒFortistsːtʃːEjek.tsʼtʃʼFrikatiivif | vs | zʃ | ʒx | ɣħhTremulanttir̥ | rApproksimanttiwj Lähde:
Vokaalit EtinenKeskinenTakainenSuppeai | yuPuolisuppeae | øəoPuoliväljäLähes väljäæVäljäa Lähde:
Kirjaimisto Tšetšeenin kielen kirjoittamiseen käytetään pääasiassa kyrillistä kirjaimistoa, mutta myös latinalainen ja arabialainen aakkosto ovat käytössä. Lisäkirjaimia ovat Ӏ (palotška) ja ь (kyrillinen Ӏ korvataan tietotekniikan ongelmien vuoksi usein latinalaisella I-kirjaimella tai 1:llä). Esimerkiksi аь on [ɑ] (ä), уь [ɨ] (y), гІ lausutaan kuten arabian غ ja хь ح. Digrafeja kohdellaan pääasiassa yksikköinä. Kyrillinen Nimi Latinalainen Nimi Ääntämys (IPA)А ааA aaАь аьаьÄ ääБ ббэB bbeВ ввэV vveГ ггэG ggeГӀ гӀгӀаĠ ġġaД ддэD ddeЕ ееE eeЁ ёёyo jne.Ж жжэeЗ ззэZ zzeИ ииI iiИй ий Ii ii Й й(я, ю, е)доца иY ydoca iК ккK kkaКкх ккх Kk kkКх кхкхQ qqaКхкх кхкх Qq qqКъ къкъаaКӀ кӀкӀаKh khkhaЛ ллэL lelМ ммэM memН ннэN nenО ооO ooОь оьоьÖ ööП ппэP ppeПп пп Pp ppПӀ пӀпӀаPh phphaР ррэR rerРхӀ рхӀ Rh rhС ссэS sesСс сс Ss ssТ ттэT tteТт тт Tt ttТӀ тӀтӀаTh ththaУ ууU uuУв ув Uu uu Уь уьуьÜ üüФ ффэF fefХ ххэX xxaХь хьхьаaХӀ хӀхӀаH hhaЦ ццэC cceЦӀ цӀцӀаĊ ċċeЧ ччэÇ ççeЧӀ чӀчӀаeШ шшэŞ şşaЩ щщэ (Ъ) ъчӀогӀа хьаьркƏ əoġa ärk(Ы) ыы (Ь) ькӀеда хьаьрк Э ээE ee jne.Ю ююyu jne.Юь юьюьyü jne.Я яяya jne.Яь яьяьyä jne.Ӏ ӀӀаJ jja
Kielioppi Tšetšeenin nominit jaetaan kuuteen taivutusluokkaan tai sukuun, joiden sanoilla on sama prefiksi. Verbi taipuu nominin suvun mukaan muttei persoonissa. Tšetšeeni on ergatiivinen kieli. Nomineilla on kahdeksan sijaa: nominatiivi, genetiivi, datiivi, ergatiivi, allatiivi, instrumentaali, latiivi ja vertailusija eli komparatiivi.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Tšetšenian kielet Luokka:Venäjän kielet Luokka:Dagestanin kielet Luokka:Ingušian kielet Luokka:Kalmukian kielet Luokka:Pohjoiskaukasialaiset kielet