Uuno Taavi Heikki Asunta (25. kesäkuuta 1904 Kurkijärvi, Ruovesi – 28. kesäkuuta 1959 Ruovesi) oli suomalainen runoilija, prosaisti ja taidemaalari.
Henkilöhistoria Asunnan vanhemmat olivat maanviljelijä Ernst Henrik (Heikki) Asunta ja Elvi Ikkala ja puoliso vuodesta 1935 hammaslääkäri Iris Valborg de Bruyn-Ouboter. Hän kävi viisi luokkaa Tampereen suomalaista yhteiskoulua ja opiskeli kaksi lukukautta Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa. Asunta teki opintomatkan Pariisiin 1927. Hän työskenteli taiteilijana, vapaana toimittajana, pakinoitsijana ja esitelmöijänä, samoin kuin Aamulehden kirjallisuuskriitikkona 1939–1946.
Asunta ryhtyi 1931 Lapuan liikettä lähellä olleen Sinimustat-järjestön Sinimusta-lehden päätoimittajaksi. Vuonna 1934 Asunta julkaisi Leirinuotio-kokoelmassa isänmaallisia runoja, niiden joukossa oli myös IKL:lle omistettu "Mustapaitojen marssi", jonka Väinö Raitio oli säveltänyt.Rolf Bamberg : Kirjavisan Asunta – mustapaitaa monivärisempi, Demokraatti 19.11.2015
Asunta asui eri puolella Suomea, kuten muun muassa Helsingissä, Jyväskylässä, Korpilahdella ja useana kesänä Suursaaressa, kunnes hän asettui pysyvästi Ruovedelle 1935.
Asunta harrasti kotiseututyötä, oli perustamassa Ruoveden kotiseutumuseota ja pelasti Juupajoella olevan Kallenaution kestikievarin jälkipolville. Asunta keräsi myös itse vanhaa talonpoikaisesineistöä. Talvisotaan Asunta osallistui pataljoonan valistusupseerina Suomussalmen ja Raatteen suunnalla ja jatkosotaan rintamakirjeenvaihtajana Kiestingin suunnalla. Taiteilijana Asunta piti ensimmäisen näyttelynsä 1928 Helsingin Taidehallissa ja sen jälkeen useita näyttelyitä, joista viimeisen 1954 Tampereella. Asunnan vanhaan riiheen 1940-luvun lopulla sisustama ateljee avattiin yleisölle Ruovedellä 1979.
Lontoon kesäolympialaisissa 1948 Asunta sai taidekilpailujen lyriikkasarjan kunniamaininnan.
Heikki Asunta suunnitteli 7.6.1953 paljastetun Killinkosken sankarimuistomerkin, jonka valmisti Frans Niiniskoski.
Kirjallinen tuotanto Asunta julkaisi kolmetoista runokokoelmaa, romaaneja ja näytelmiä ja kirjoitti lehtiin sekä aikuisille että lapsille tarkoitettuja runoja, novelleja, pakinoita ja artikkeleja. Hän toimi muun muassa Nuorten Pellervo- ja Pellervo-lehden avustajana.
Runokokoelmat Kolmen teinin lauluja (Martti Merenmaan ja Einari Vuorelan kanssa), 1928 Mustaa ja kultaa, 1929 Ristikkoikkuna, 1931 Metalliseppele: runoja, 1932 Leirinuotio: isänmaallisia runoja, 1934 Mustapaitojen marssi, 1934 Mastolyhty, 1935 Sana ja sävel: juhlaruno Sulasol'in Tampereen-Porin piirin järjestämille Länsi-Suomen laulu- ja soittojuhlille Porissa 13.-14.6.1936, 1936 Syysmaanantai, 1943 Vedenjakajalla, 1943 Ruuhenveistäjä, 1946 Valitut runot, 1948 Sudenmarja, 1950 Valikoima runoja, 1958
Kertomakirjallisuus Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi, 1930 Ristikkoikkuna, 1931 Heiska-setä, Pienokaisten kuvakirja, 1937 Hiljaa eteenpäin, 1938 Sissipartio sotii: kertomus nuorisolle Rothin ja Spoofin päiviltä, 1943 Aamu ja puolipäivä, 1944 Katse taaksepäin: lastuja, 1947
Näytelmät Kaksi haaksirikkoa, 1945 Hopeapikarit, 1953
Radiokuunnelmat Kolme miestä mastossa, 1937 Sudet, 1941 Kuormat kevenevät, 1945
Lähteet
Ruoveden kirjaston Asunta-sivut. Jyväskylän kirjasto Asunta-sivu.
Viitteet
Aiheesta muualla
Heikki ja Iris Asunnan Säätiö sr – Sata vuotta isänmaan historiaa . Seppo Rantanen. Esitelmä Tampereen Suomalaisella Klubilla 1.2.2016. PDF. Heikki Asunta Kirjasampo.fi:ssä. Heikki ja Iris Asunnan Säätiön kotisivut
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Suomalaiset näytelmäkirjailijat Luokka:Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat Luokka:Suomalaiset novellikirjailijat Luokka:Pakinoitsijat Luokka:Suomalaiset käsikirjoittajat Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Suomalaiset taidemaalarit Luokka:Vuonna 1904 syntyneet Luokka:Vuonna 1959 kuolleet