Suomen Lähi-idän instituutti (, , ; lyh. FIME) on yksi Suomen neljästä ulkomailla sijaitsevasta tiedeinstituutista ja kuuluu Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien verkostoon. Instituutin tarkoituksena on tukea Lähi-idän kielten, kulttuurien, uskontojen ja yhteiskuntien tutkimusta ja opetusta, sekä edistää tieteellistä ja kulttuurista yhteistyötä Suomen ja kohdealueen välillä. Lisäksi instituutti tuo tutkimukseen perustuvia puheenvuoroja Lähi-idästä käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomessa.

FIME on perustettu vuonna 1994. Sen toimialue kattaa laajasti koko Lähi-idän alueen, ja sillä on toimipaikka Beirutissa, Libanonissa sekä yhteyshenkilö Kairossa, Egyptissä. Instituutin nykyisenä johtajana toimii Juha Mäkelä. Instituutin toimintaa ylläpitää ja tukee Suomen Lähi-idän instituutin säätiö. Säätiön tulot muodostuvat opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustuksesta sekä muista avustuksista, omista tuotoista ja lahjoituksista.

Historia Suomen Lähi-idän instituutin säätiö aloitti toimintansa vuonna 1994, ja instituutti on kolmanneksi vanhin Suomen ulkomailla toimivista tiedeinstituuteista.

Tausta Suomalaisen Lähi-itään kohdistuvan tutkimuksen juuret ulottuvat 1600-luvulle. Lähi-idän kieliä alettiin opettaa Turun Akatemiassa (nykyinen Helsingin yliopisto) heti sen perustamisen jälkeen vuonna 1640.  Myöhemmin Lähi-idän kielten, uskontojen ja kulttuurien tutkimus vakiintui osaksi suomalaista yliopistollista tutkimusta erityisesti teologian, kielitieteen ja historian aloilla etenkin Helsingin yliopistossa.Hämeen-Anttila, Jaakko. “Semitic Studies in Finland.” Teoksessa Semitic Studies in Europe, toim. J. Retsö. Wiesbaden: Harrassowitz, 2012.

1900-luvun loppupuolella suomalaisen Lähi-idän tutkimuksen kansainväliset yhteydet vahvistuivat, ja keskustelu suomalaisen tiedeinstituutin perustamisesta alueelle alkoi.Hämeen-Anttila, Jaakko. “Finnish Scholarship on the Middle East.” Studia Orientalia 99 (2006). Tavoitteena oli luoda pysyvä tukikohta suomalaisille tutkijoille ja opiskelijoille sekä vahvistaa tieteellistä yhteistyötä Lähi-idän maiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, mikä johti lopulta Suomen Lähi-idän instituutin perustamiseen.

Perustaminen Suomen Lähi-idän instituutin säätiö perustettiin vuonna 1994. Sen perustajiin kuului laaja joukko suomalaisia yliopistoja, säätiöitä ja kirkollisia toimijoita, mikä heijastaa sen monialaista tutkimusperinnettä. Perustamisella pyrittiin luomaan suomalaiselle Lähi-idän tutkimukselle vastaavanlainen pysyvä akateeminen instituutio kuin Roomaan (1954) ja Ateenaan (1984) oli aiemmin luotu.

Ensimmäisinä vuosina instituutilla ei ollut omia toimitiloja tai täysipäiväisiä toimihenkilöitä, vaan toimintaa pyöritettiin Suomesta käsin säätiön asiamiehen ja kolmen Lähi-idässä toimivan edustajan voimin.

2000-luvun alussa instituutin toiminnan painopiste siirtyi Damaskokseen, Syyriaan. Vuonna 2005 instituutti hankki Alfred Kordelinin säätiön tuella oman rakennuksen, niin kutsutun Zeitunan talon, Damaskoksen vanhasta kaupungista. Talo restauroitiin paikallista rakennusperinteitä kunnioittaen Suomen Kulttuurirahaston, Svenska Kulturfondenin, Helsingin yliopiston, Åbo Akademin ja Thuringin säätiön rahoituksella. Rakennus toimi instituutin keskuksena, kunnes Syyrian sisällissota teki maassa toimimisen mahdottomaksi.

Vuonna 2013 instituutin toimipiste muutti Ammanin kautta Beirutiin, Libanoniin, jossa se edelleen toimii Badaron kaupunginosassa sijaitsevassa Chaoui Buildingissä. Kaupunki valikoitui sijaintipaikaksi muun muassa sen pitkän akateemisen perinteen ja monikulttuurisen ympäristön vuoksi. Beirutissa sijaitsevan toimipaikan lisäksi instituutilla on ollut yhteistyötä ja yhteyshenkilöitä myös muissa alueen kaupungeissa kuten Kairossa.

Lähi-idän toisinaan vaikeista ja epävakaista olosuhteista huolimatta instituutti on onnistunut kasvattamaan ja laajentamaan toimintaansa sekä profiloitumaan Lähi-idän alueen asiantuntijaorganisaationa.

Johtajat Mikko Louhivuori (1998–2002) Irmeli Perho (2002–2005) Raija Mattila (2005–2008) Hannu Juusola (2009–2010) Ari Kerkkänen (2011–2014) Raija Mattila (2014–2020) Irina Piippo (2020–2023) Anu Leinonen (2022 vt.) Susanne Dahlgren (2023–2026) Juha Mäkelä (2026– )

Toiminta Suomen Lähi-idän instituutti on tiedeinstituutti, jonka tehtävänä on harjoittaa ja tukea Lähi-idän tutkimusta ja opetusta sekä tuoda tutkimukseen perustuvaa tietoa osaksi suomalaista yhteiskunnallista keskustelua.

Instituutin henkilökuntaan kuuluu johtajan lisäksi kaksi tutkijaa, residenssitutkija, hallinnollinen sihteeri, harjoittelijoita ja Kairon edustaja.

Tieteellinen toiminta Instituutissa harjoitetaan tieteellistä tutkimusta, joka kattaa Lähi-idän klassiset ja nykyiset kielet, kulttuurit, uskonnot sekä yhteiskunnat. Se toimii linkkinä suomalaisten ja paikallisten tutkijoiden välillä edistäen yhteistyötä suomalaisten ja Lähi-idän korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten välillä.

FIME tukee ja isännöi tutkimushankkeita sekä järjestää tieteellisiä konferensseja, seminaareja ja työpajoja. Instituutilla on myös Resident Scholar- ohjelma, tutkijavierailuohjelma sekä affilioituneita (non-resident) tutkijoita. Tutkimuksen tukemiseksi säätiö myöntää apurahoja Lähi-idässä tehtävään kenttätyöhön ja tutkimukseen sekä arabian kielen opintoihin. Lisäksi säätiö jakaa joka toinen vuosi ekumeeniseen tutkimukseen suunnattu Aimo T. Nikolainen -stipendin, jonka rahoittaa Suomen Konstantinus yhdistys. Lisäksi Suomen Lähi-idän ystävät ry jakaa vuosittain maisterivaiheen opiskelijoille tarkoitetun gradustipendin.

Koulutus ja tiedeviestintä Instituutin koulutustoiminnan keskiössä ovat Lähi-idässä järjestettävät yliopistotason intensiivikurssit, joilla perehdytään alueen kieliin, historiaan ja nyky-yhteiskuntiin, sekä Suomessa tai verkossa järjestetyt yliopistokurssit. Instituutti järjestää myös täydennyskoulutusta peruskoulun ja lukion opettajille.

Lisäksi instituutti tarjoaa kaikille avoimia Lähi-itään liittyviä verkkokursseja: Väärinymmärretty uskonto? Tunne islamin perusteet, Ymmärrä nykypäivän Lähi-itää, Israel–Palestiina – mistä konfliktissa on kyse? sekä Nuolenpäiden aika: tutustu muinaiseen Lähi-itään. Verkkokurssit ovat maksuttomia eivätkä vaadi ennakko-osaamista. Kursseja voi suorittaa täydennyskoulutuksena tai silkasta uteliaisuudesta. Niitä tai niiden osia voi myös soveltaa esimerkiksi opetuskäytössä.

Tiedeviestinnässään instituutti hyödyntää useita kanavia asiantuntijatiedon välittämiseen:

Lähi-itä NYT -blogi: Asiantuntijablogi, jossa Lähi-idän asiantuntijat analysoivat, selventävät ja kommentoivat erilaisia ajankohtaisia Lähi-idän ilmiöitä ja tapahtumia. Lähi-itä NYT -podcast: Podcasteissa haastatellaan asiantuntijoita heidän työstään, julkaisuistaan, tutkimuksistaan ja kokemuksistaan. Paikan päältä -blogi: Blogisarja, jossa kirjoittajat kertovat omakohtaisista kokemuksistaan elämästä ja työskentelystä Lähi-idässä.

Aiemmin instituutti on julkaissut myös seuraavia sarjoja:

Lukemista Levantista (2011–2019): Yleistajuisesti kirjoitettu tieteelliseen tutkimukseen perustuva asiantuntijakirjoitussarja Lähi-itään liittyvistä aiheista. Mosaiikki Blogi (2014–2018): Blogissa käsiteltiin instituutin toiminta-alueen maiden eri puolia, ja siihen kirjoittivat Lähi-itää paikan päältä havainnoineet suomalaiset sekä alueen asiantuntijat.

Suomen Lähi-idän instituutin ystävät ry Vuonna 1995 perustetun Suomen Lähi-idän instituutin ystävät ry:n tarkoituksena on tukea Suomen Lähi-idän instituutin toimintaa sekä edistää kulttuuri- ja tiedevaihtoa Suomen ja Lähi-idän maiden välillä. Yhdistys järjestää muun muassa luentoja, yleisötilaisuuksia ja matkoja sekä jakaa stipendejä Lähi-itään liittyvää tutkimusta tekeville opiskelijoille.

Lähteet

Aiheesta muualla Suomen Lähi-idän instituutti Suomen Lähi-idän instituutin säätiö Suomen Lähi-idän instituutin ystävät ry Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit Suomen Lähi-idän instituutin verkkokurssit Lähi-itä NYT -blogi Lähi-itä NYT -podcastit Paikan päältä -blogi Mosaiikki-blogi (päättynyt 2018) Lukemista Levantista (päättynyt 2019)

Luokka:Lähi-itä Luokka:Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit Luokka:Suomen tutkimuslaitokset Luokka:Beirut