pienoiskuva|Dungaanimoskeija Karakulissa Kirgisiassa. pienoiskuva|Dungaanityttöjä Kazakstanista. thumb|Dungaaninuorukaisia Sonanpassa Gansussa Kiinassa 1908. Dungaanit ovat Keski-Aasian valtioissa asuva dungaanin kieltä puhuva hui-kiinalaisryhmä. Heidän perinteinen uskontonsa on sunnalainen islam.
Asuinalue ja lukumäärä Vuonna 1989 Neuvostoliitossa laskettiin olevan 69 300 dungaania. Heistä 36 900 asui Kirgisiassa, 30 200 Kazakstanissa ja 1 100 Uzbekistanissa. Vuonna 1999 suoritettujen väestönlaskentojen mukaan Kirgisiassa oli 51 800 ja Kazakstanissa 36 900 dungaania.
Etninen historia Dungaanit ovat Luoteis-Kiinasta vuosien 1862–1877 muslimikapinan jälkeen Keski-Aasiaan siirtyneiden hui-kiinalaisten jälkeläisiä. He ovat peräisin Shaanxin, Gansun ja Xinjiangin maakunnista. Dungaanien omaperäinen nimitys on hui. Turkkilaisperäistä dungan-nimitystä käytetään myös Kiinassa asuvista kiinankielisistä muslimeista. Keski-Aasiassa eri alueilta kotoisin olleet ryhmät asettuivat erilleen toisistaan, eikä heillä pitkään ollut yhteyttä keskenään.
Elinkeinot ja kulttuuri Perinteinen elinkeino on keinokasteluun perustuva maanviljely ja karjanhoito. Ydinperheen suhteet sukulaisiin ovat vahvat. Perinteinen asumus on polttamattomasta tiilestä, kivestä tai savesta rakennettu talo. Oleskelutilana toimii lämmitetty makuualusta. Ruokakulttuuri perustuu lihalla maustettuihin viljatuotteisiin ja vihanneksiin. Dungaanit syövät puikoilla. Kansanlääkintä ja suullinen perinne ovat säilyneet hyvin. Kaupunkeihin muuttaneet dungaanit ylläpitävät läheisiä suhteita kotiseudulleen. Uskonto nähdään osana perinteistä kulttuuria.
Lähteet
Luokka:Kazakstanin etniset ryhmät Luokka:Kirgisian etniset ryhmät Luokka:Uzbekistanin etniset ryhmät Luokka:Hui-kiinalaiset