270px|thumb|right|Männäisten ruukki Kalannissa Kalanti (, vuoteen 1936 Uusikirkko Tl, ) on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta. Kunnan pinta-ala oli 178 km², ja vuonna 1993 siellä asui 3 846 asukasta. Kalannin harmaakivikirkko on valmistunut 1400-luvullaKalannin kirkko, esite, Uudenkaupungin seurakunta. Alueella on myös Männäisten vanha markkinapaikka ja ruukki Sirppujoen varrella.
Kalannin naapurikunnat olivat Laitila, Pyhäranta, Uusikaupunki ja Vehmaa. Kalanti liitettiin vuonna 1993 Uuteenkaupunkiin. Entisiä naapurikuntia olivat Uuteenkaupunkiin aiemmin liitetyt Uudenkaupungin maalaiskunta, Pyhämaa ja Lokalahti.
Maantiede Entinen Kalannin kunnan alue ulottui mereen lounais- ja luoteiskulmistaan Uudenkaupungin itäpuolella. Kalannin päävesistö on Laitilan puolelta tuleva Sirppujoki eli Männäistenjoki, joka laskee mereen luoteessa lähellä Torlahden kartanoa. Järviä on Kalannissa yli 20, mutta ne ovat kaikki pieniä ja sijaitsevat metsäalueilla. Korkein maastonkohta on Kuuvanvuori (53 m mpy.).Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 30–34. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
Historia Tutkija Mikko Heikkilä on pyrkinyt palauttamaan Kalanti-nimen sanaan Kaleva, jolloin se viittaisi kansanperinteen Kalevaan ja hänen Kalevanpoikiinsa.
Kirjallisissa lähteissä Kalanti mainittiin ensi kerran jo 1316, Kalenningiatekt ('Kalannin tahtoma').Muinainen Kalanti ja sen naapurit, 2003, Veijo Kaitanen, Esa Laukkanen ja Kari Uotila Itsenäisenä pitäjänä se oli vuodesta 1411 asti.
Vuonna 1756 Kalannista käynnistyi Lounais-Suomen alueella voimakkaasti vaikuttanut kansanherätys, kun Liisa Erkintytär koki voimakkaan herätyksen.
Kalannin muinaispitäjästä kertoo kirja Muinainen Kalanti ja sen naapurit.
Kalannin perinneruoaksi valittiin 1980-luvulla prossakka eli perunalaatikko sekä kuoritusta maidosta ja ohrajauhosta tehty leivonnainen, kalttiainen.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 20. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Liikenne Kalannin kautta kulkevat kantatie 43 ja Uudenkaupungin rata.
Kyliä
Alsila (Alsböle) Elkkyinen (Älgnäs) Hakoinen Hallu Halola Harikkala Haudo Haudonsaari Hyyninen Häähä Inhamo Jaakkolankorpi
Kahlonen Kainu Kaivola Kallela Kaskinen Katina Kaukola Kinko (Kingo) Korvenkylä/Korpi (Skogsby) Kuuantaka Kylähiisi Kytämäki
Lahti Maurumaa Männäinen Orivo Palsa Paulähde Pehto Petes Pettänen Piitorauma Putta Pyrrilä
Ridanala Ruonanperä Saarnisto (Askholm) Sairinen Sannainen (Sannäs) Santtio (Sandö) Siivola Siivottu Siuttila Sundholm Suontaka Suurikkala
Taipale Tammisto Tuorlahti (Torlax) Tynki Uussaari Vahterus Varhela Varjoranta Vellua Viisola Villilä Vestiö
Kulttuuri Murre Kalannin alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Kalannin murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
*