Uuden maailman käännös (lyh. UM; , lyh. NWT) on Vartiotorniseuran julkaisema ja Jehovan todistajien käyttämä raamatunkäännös.
Käännöksen historia
Lokakuussa 1946 Vartiotorniseuran tuolloinen presidentti Nathan Homer Knorr esitti Jehovan todistajien oman raamatunkäännöksen laatimista. Siihen saakka Jehovan todistajat olivat käyttäneet englanninkielisessä maailmassa ennen kaikkea vuodelta 1611 peräisin olevaa "Kuningas Jaakon käännöstä" (King James Version) sekä vuonna 1901 julkaistua "Amerikkalaista standardikäännöstä" (American Standard Version). Englannin kieli oli kuitenkin muuttunut kovasti 1600-luvusta, ja uudet käsikirjoituslöydöt olivat 1800-luvulta lähtien tehneet järjestön mukaan mahdolliseksi Raamatun alkutekstin rekonstruoimisen huomattavasti aiempaa suuremmalla tarkkuudella. Knorr halusi myös luoda käännöksen, joka olisi vapaa "kristikunnan luopio-opeista" ja "kääntäjien omista tulkinnoista".
Käännöstyö saatiin käyntiin 2. joulukuuta 1947, jolloin Uuden maailman käännöksen käännöskomitea (New World Bible Translation Committee) muodostettiin. Syyskuun 3. päivänä 1949 Knorr ilmoitti virallisesti New Yorkin ja Pennsylvanian Vartiotorniseurojen johtokuntien yhteisessä kokouksessa, että Uuden testamentin eli "Kristillisten kreikkalaisten kirjoitusten" käännös oli saatu painovalmiiksi. Käännöksen julkaisuoikeudet sai Pennsylvanian Vartiotorniseura. Lisäksi Knorr ilmoitti, että käännöksen luovuttaessaan käännöskomitea oli esittänyt toiveen saada pysytellä nimettömänä. Tätä toivetta luvattiin kunnioittaa.
"Kristillisten kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös" saatettiin julkisuuteen New Yorkin Yankee Stadiumilla pidetyssä Jehovan todistajien konventissa 2. päivä elokuuta 1950, 82 075 henkilön ollessa läsnä. Heprealaisten kirjoitusten eli Vanhan testamentin käännös julkaistiin viidessä osassa vuosina 1953, 1955, 1957, 1958 ja 1960. Kaikki viisi osaa kattava, vielä kertaalleen kielellisesti tarkastettu "Pyhien kirjoitusten Uuden maailman käännös" julkaistiin yhtenä niteenä 1961. Vuonna 1970 ilmestyi tarkistettu laitos, 1971 alaviitteillä varustettu laitos. Vuonna 1984 julkaistiin tarkistettu käännös ja Uuden maailman käännöksen viitelaitos. Tämä viitelaitos sisältää lukijalle lisätietoja alkukielistä, lauseiden kirjaimellisesta merkityksestä, viittauksia vanhoihin käsikirjoituksiin jne. Vuonna 1985 julkaistiin lisäksi Kreikkalaisten kirjoitusten rivienvälinen laitos (The Kingdom Interlinear Translation of the Greek Scriptures), jossa on Uuden testamentin kreikkalainen teksti ja sen alla tekstin sananmukainen käännös. Lisäksi laitoksessa on mukana Uuden maailman käännöksen kreikkalaiset kirjoitukset (ns. "Uusi Testamentti"; 1984 käännös). Lokakuussa 2013 julkaistiin uusi tarkistettu käännös, jossa vanhentuneita englanninkielisiä termejä oli ajantasaistettu nykyenglantiin. Kohtia, jotka eivät esiinny varhaisimmissa käsikirjoituksissa ja joiden autenttisuutta epäillään on jätetty kokonaan pois: Johanneksen evankeliumin 8. luvun alkujakeet ja Markuksen evankeliumin vaihtoehtoiset loput.
Suomenkielinen käännös Kristillisten kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös valmistui suomeksi 1975. Koko Uuden maailman käännös valmistui vuonna 1995. Siinä myös kreikkalaisten kirjoitusten käännös oli tarkastettu. Loppuvuonna 2018 julkaistiin englanninkieliseen 2013 tarkistettuun Raamattuun perustuva suomenkielinen käännös.
Käännöksen tekijät Kääntäjien nimiä ei ole mainittu Uuden maailman käännöksen sisäsivuilla, koska Vartiotorniseuran mukaan kääntäjät olivat ilmaisseet halunsa pysytellä nimettöminä. Järjestön julkaisujen mukaan he eivät halunneet työstään kunniaa itselleen, vaan halusivat tuottaa kunniaa Jehovalle. Käännöksen julkaisun ajankohtana tarkempien tietojen puuttuessa oli epäselvää jopa se, olivatko kääntäjät Jehovan todistajia. Järjestö on myöhemmin kertonut kääntäjien olleen "hengellä voideltuja" Jehovan todistajia.
Uuden maailman käännöskomiteaan kuuluvien ihmisten nimiä ei ole toistaiseksi järjestön taholta virallisesti julkistettu. Tiedot löytyvät aikaisemman Vartiotorniseuran pitkäaikaisen hallintoelimen jäsenen Raymond Franzin, Fred W. Franzin veljenpojan, julkaisemasta kirjasta Crisis of Conscience. Vastaavat tiedot on kertonut myös toinen aiemmin korkeassa asemassa Brooklynin Betel-yhteisön julkaisukomiteassa toiminut entinen todistaja William Cetnar. Molempien mukaan käännöskomiteaan kuuluivat Nathan Homer Knorr (Seuran 4. presidentti), Frederick William Franz (seuran 5. presidentti), Martin Schroeder ja George Gangas. Cetnar mainitsee lisäksi jäsenenä Milton G. Henschelin, Seuran 6. presidentin. Henkilöistä Nathan Homer Knorr johti käännöstyötä. Toistaiseksi järjestö ei ole julkaissut tietoja kääntäjien tutkinnoista heprean tai kreikan alkukielistä. Joukosta Fred W. Franzin tiedetään osallistuneen Cincinnatin yliopistossa jonkin verran kreikan perusteiden kursseille.
Raymond Franz ja William Cetnar erosivat järjestöstä 1980-luvulla.
Painosmäärä ja käännetyt kielet Koko Uuden maailman käännös tai osa siitä on julkaistu yli 326 kielellä.Uutishuoneesta palvelusvuoden 2020 kohokohtia, jw.org [2020-09-06] Joitakin kieliä on saatavilla myös pistekirjoituksessa.w13 02/15 p6UM PDF on Pidgin (Salomonöarna) Joulukuuhun 2025 mennessä on yhteensä jo painettu yli 256 miljoonaa kappaletta.New World Translation of the Holy Scriptures (2013 Revision), page 4. New World Translation of the Holy Scriptures (2013 Revision), sivu 4. Viitattu: 14 October 2013.
Käännöksen luonne Tavoite Vartiotorni-seuran mukaan kääntäjien tavoitteena oli tehdä mahdollisimman tarkasti alkutekstin mukainen käännös, niin pitkälle kuin se ymmärrettävyyden ja alkuperäisen ajatuksen välittämisen vuoksi olisi mahdollista.
Pohjatekstit pienoiskuva|Johanneksen evankeliumin 1:1 Westcott & Hortin kreikkalaisen tekstin mukaan Heprean- ja arameankieliset tekstit - Biblia Hebraica - Kittel (Viitelaitos päivitetty Biblia Hebraica Stuttgartensia) Kreikka - The New Testament in the Original Greek - Westcott ja Hort.
Näiden lisäksi NWT luettelee johdantosanoissa noin 90 eri lähdettä käännökselle, muun muassa papyruksia, koodekseja, Kuolleenmeren kirjakääröjä ja heprealaisia käännöksiä.
Suomenkielinen UM on käännetty englanninkielisestä laitoksesta, verraten tekstiä heprean-, aramean- ja kreikankielisiin pohjateksteihin.
Erityispiirteet Jumalan persoonanimi Jehova on käännetty Vanhan testamentin puolella kohtiin, joissa se on hepreankielisessä pohjatekstissä. Biblia Hebraicassa nimi JHVH esiintyy 6 828 kertaa tekstissä. Tämä osoittaa nimeä käytetyn yleisesti kirjoittamisen aikoina. Useat käännökset, kuten vironkielinen Raamattu ja American Standard Version, on tehty vastaavalla käännösperiaatteella. Vuoden 1992 kirkkoraamattu käyttää nimeä Jahve seitsemän kertaa käännöksessä ja vuoden 1933 kirkkoraamattu kaksi kertaa alaviitteessä.
Käännöksessä on sijoitettu nimi "Jehova" myös Uuden testamentin puolelle 237 kohtaan, vaikka kreikankielisessä pohjatekstissä nimeä ei ole. Tämän ratkaisun suhteen käännös eroaa useimmista muista raamatunkäännöksistä. Käännöksen tekijät perustelevat ratkaisua sillä, että ensimmäisellä vuosisadalla olevissa heprealaisissa ja kreikkalaisissa (Septuaginta) Vanhan testamentin teksteissä oli vielä Jumalan nimi YHVH hepreaksi. Myöhemmissä Septuagintan versioissa יהוה, JHVH, korvattiin sanalla κυριος, eli "Herra". Konsonantteja ei heprean kielessä ole ollut, joten edelleen on kiistanlaista onko nimi ollut "Jehova" vai "Jahve".
Siitä lausuiko Jeesus Jumalan persoonanimen "JHVH" vai sen sijasta arvonimen "Adonai" tai "Kyrios" (Herra) esimerkiksi lukiessaan synagogassa Jesajan kirjakääröä (Luukas 4:17,18; Jesaja 61:1) - voidaan nykyään sanoa eriäviä mielipiteitä. Jehovan todistajien mukaan Uuden Maailman käännös käyttää nimeä "Jehova" niissä kohden Uuden testamentin kirjoituksia, joissa lainataan sellaisia Vanhan testamentin kirjoituksia, joissa nimi esiintyi. Tämän ratkaisun suhteen Uuden Maailman käännös eroaa useimmista muttei kaikista nykyisistä käännöksistä ja on siksi saanut osakseen kritiikkiä.
(NWT, Reference. Liitessä 1C viitattu kymmeneen eri kreikankielisen Septuagintan tekstiin (joista osaa käytettiin ensimmäisellä vuosisadalla) ja joissa esiintyy Jumalan persoonanimi JHVH)NWT, Referense (viiteraamattu) Liite 1C
Puolesta Pohjois-Arizonan yliopistossa uskontotieteen apulaisprofessorina toimiva Jason BeDuhn, joka tutki kahdeksan merkittävän englanninnoksen tarkkuutta ja vertaili niitä keskenään, sanoi Uuden maailman käännöksen olevan harvinaisen hyvä ja "vertailluista käännöksistä täsmällisin" vaikkakin arvosteli eräitä käännösratkaisuja etenkin Jeesuksen jumaluutta koskevissa paikoissa.Vartiotorni 1.12.2004 s. 30
Kritiikki Uuden Maailman Käännös eroaa useimmista muista käännöksistä useissa kohdissa, jotka kristinuskon perinteisen tulkinnan mukaan tukevat muun muassa kolminaisuusoppia sekä Jeesuksen jumaluutta. Etenkin käännöserot näissä kohdissa ovat saaneet osakseen runsaasti kritiikkiä häivyttämisestä tarkoitushakuisesti Raamatun ilmoittamaa jumaluusoppia.
Käännöskomitea Käännöskomitean jäsenten päätöstä pysytellä anonyymeina on kritisoitu, sillä se on rajoittanut mahdollisuutta arvioida heidän kompetenssiaan.
William Cetnarin ja Raymond Franzin kertomusten mukaisen käännöskomitean jäsenistä vain Frederick Franzilla oli opintoja klassisessa kreikassa, lisäksi hän oli ottanut osaa kahden tunnin johdantokurssiin Uuden testamentin koinee-kreikassa. Hepreaa hän oli opiskellut itseopiskeluna. Turkinkreikkalainen Gangas osasi nykykreikkaa kotoperuina. Muut komitean jäsenet eivät tiettävästi hallinneet Raamatun alkukieliä.Raymond Franz - Crisis of Conscience, Commentary Press
Teologia Uuden maailman käännöstä on arvosteltu siitä, että se lisää merkityksiä tai kääntää valikoiden tiettyjä osia Raamatusta niin, että käännösratkaisut tukevat Jehovan todistajien opetuksia. Teologisen pohjan kritisointi koskee enimmäkseen Jeesuksen jumaluutta, eli kysymystä siitä oliko Jeesus Jumala, mutta myös muita asioita kuten sielun kuolemattomuutta ja Jeesuksen paluuta maan päälle.Robert M. Bowman Jr, Understanding Jehovah's Witnesses, (Grand Rapids MI: Baker Book House, 1992); Ankerberg, John and John Weldon, 2003, Journal of Biblical Literature, December 1955, s. 283 Jotkut oppineet ovat myös jonkin verran puolustaneet käännöstä lähinnä sen sanatarkasta käännöstyöstä muissa kohdissa.<ref>How To Choose Your Bible Wisely, Alan S. Duthie. pp. 30, 216. ; Truth in Translation: Accuracy and Bias in English Translations of the New Testament, 2004 p.163; S. Maclean Gilmore, The Andover Newton Quarterly, September 1966 Vol. 7, #1 s. 25,26; C. Houtman , Nederlands Theologisch Tijdschrift #38 1984 p.279-280; The New Bible Pro and Con, 1955 p.75; </ref>
Kenties useimmin kritisoitu kohta käännöksessä on ensimmäinen jae Johanneksen evankeliumissa:
Evankeliumi Johanneksen mukaan 1:1 (KR-38) "1. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala." (Myös useimmat muut käännökset kuten KJV, NIV, NASB) Evankeliumi Johanneksen mukaan 1:1 (UM) "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala. " (korostus lisätty) (Myös AT, Mo, ED:n rivienvälinen käännös)