Palmuaratti (Aratinga jandaya) on Koillis-Brasilian kotoperäinen papukaija, jonka elinympäristö käsittää Parán, Alagoasin ja Goiásin alueen. Johann Friedrich Gmelin kuvaili lajin holotyypin Brasiliasta 1788.IBC Sitä on joskus kutsuttu nimellä jendayapapukaija. Sillä ei ole alalajeja nimlajin lisäksi.
Ulkonäkö Palmuaratti on pitkän pyrstönsä kanssa noin 30 senttimetriä pitkä ja painaa noin 125-140 grammaa.
Sen selkäpuoli eli siivet ovat vihreät, ja vatsapuoli ja pää oranssit. Vatsa on tummemman oranssi, pää kirkkaamman. Pyrstö on kelta-viher-sinikirjava. Nokka on tumma ja jalat harmaat.
Se muistuttaa hieman ulkonäöltään aurinkoarattia tai amazonianaurinkoarattia. Palmuaratin siivet ovat aikuisenakin kokonaan vihreät ja sen perusväri on enemmän oranssi kuin keltainen.
Lemmikkinä Suomessa palmuaratti on melko harvinainen lemmikki, mutta sitä tavataan kyllä.
Lajin hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin se tarvitsee omanlajisen tai vähintään samaa sukua olevan lintutoverin, runsaasti tilaa, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa. Aratinga-arattia hankkiessa tulee varautua lintujen ääneen: se on kova ja linnut ovat äänessä paljon.
Laji kuuluu CITES II/B -liitteeseen, jolloin sillä tulee vankeudessa olla yksilöön yhdistettävissä oleva alkuperätodistus. Ilman alkuperätodistusta tai siihen verrattavia papereita linnun myyminen, pesittäminen ja kaupallinen esilläpito esim. kotieläinpihalla on kiellettyä.
Lähteet
Luokka:Viheraratit