oikea|pienoiskuva|Karijoen kirkonkylää vuonna 1990. oikea|pienoiskuva|Karijoen kirkko. oikea|pienoiskuva|Ylikylää vuonna 1990.
Karijoki () on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2. Karijoki on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan pienin kunta.
Karijoki sijaitsee Suupohjan reunamilla, Karijoen ja Teuvanjoen laaksoissa Lapväärtinjoen keskijuoksulla. Karijoen alueelle on ominaista laakeat pellot, pyöreät vuorenselänteet sekä länsisuomalaiset havumetsät ja suuret suot.
Karijoki on saanut julkisuutta vuonna 1996 löydetyn Susiluola-nimisen muinaisjäännöksen ansiosta. Luola-alueen maanomistaja on Karijoen kunta, mutta itse luola sijaitsee Kristiinankaupungissa.
Nimi Karijoen nimi juontaa juurensa 1600-luvulla vakiintuneeeseen luontonimeen, jonka etymologinen perusta on suomen kielen sana kari. Nimi viittaa paikkakunnan halki virtaavan joen kivisyyteeen ja sen karikkoisiin virtapaikkoihin. Varhaisimmissa 1500- ja 1600-luvun asiakirjoissa alueesta käytettiin kirjoitusasuja kuten Kackarijockij, joka viittaa Ylikylässä joen lähellä sijaitsevaa Kakkorin vuoreen, sekä Norrmark, jolla viitattin Lapväärtin pohjoiseen erämaahan. Alueen virallinen ruotsinkielinen nimi Bötom puolestaan kehittyi vanhasta vartiotulta tarkoittavasta sanasta böte, mikä viittaa seudun korkeiden vuorten muinaiseen käyttöön tähystys- ja merkinantopaikkoina.Rikkinen & Sihvo 1986, s. 76
Historia Esihistoria ja asutuksen syntyminen Ensimmäiset merkit asutuksesta ovat kivikaudelta, johon kuuluvia esineitä on löydetty Alakylästä, Myrkystä ja erityisesti Ohriluomasta. Seudulta on löytynyt myös pronssi- ja rautakautisia esineitä.
Pysyvästi Karijoen seutu asutettiin 1500-luvun lopulla. Karijoen seutu kuului Närpiön suureen rannikkopitäjään. Myrkyn kylä on alueen kylistä vanhin. Sen asuttaminen alkoi jo 1500-luvun alkupuolella. Myrkky on ollut alueen kylistä ainoa kaksikielinen.
Osa Lapväärttiä (1595–1817) Kun Närpiöstä erotettiin Lapväärtin kappeli 1595, Karijoki siirtyi sen yhteyteen. Lapväärtin seurakunta itsenäistyi vuonna 1607.
1700-luvulla isojako ja tervanpoltto toivat sinne uudistilallisia. Kirkko valmistui vuonna 1811.
1800-luvun alussa Karijoen asukasluku oli lähes 600 ja se kasvoi yli 2 300:ään vuoteen 1880 mennessä.
Itsenäistyminen ja kehittyminen kuntana (1817–) Karijoesta muodostettiin saarnahuonekunta vuonna 1812 samaan aikaan kun Palkkamäelle rakennettu kirkko vihittiin käyttöön. Vuonna 1817 Karijoki sai kappeliseurakunnan oikeudet ja itsenäinen seurakunta siitä tuli vuonna 1862.
Suomen sodassa 1808 Karijoki kärsi koko Etelä-Pohjanmaan pahimmat vahingot. 1830-luvulla ja uudelleen 1860-luvulla katovuodet ja kulkutaudit pysäyttivät väestönkasvun. 1900-luvun vaihteessa Karijoen asukasluvun kasvua hillitsi amerikansiirtolaisuus.
Karijoen sankarihautausmaalle on siunattu 134 vainajaa, joista moni sai surmansa Jalkaväkirykmentti 58:ssa jatkosodassa.
Maantiede Karijoen naapurikunnat ovat Isojoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva.
Asutus jakautuu kirkonkylään ja sen lähikyliin (Karijoen laakso) sekä Myrkyn kylään (Teuvanjoen laakso).
Luonto Karijoella on kolme järveä: Kankalojärvi, Peurajärvi ja Pohjoisjärvi.
Natura-kohde Lapväärtinjokilaakso on osittain Karijoen alueella. Se on merkittävin lähes vapaana virtaava jokivesistö, joka laskee Selkämereen. Jokeen nousevat kutemaan meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika.
Karijoen korkein kohta on 146 metriä korkea Iso-Kakkori.
Aluerakenne Kylät Alakylä () Karijoen kirkonkylä () Myrkky () Ylikylä ()
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Karijoella oli 1 329 asukasta, joista 511 asui taajamassa, 808 haja-asutusalueilla ja 10:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Karijoen taajama-aste on 38,7 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Karijoen kirkonkylä.
Väestö
Karijoen asukasluku on yhteensä asukasta. Kunnan asukasluku on laskenut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Karijoella ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Karijoen väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Karijoen asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Karijoen väkiluku olisi vuonna 2030 noin 1 091 asukasta, vuonna 2035 noin 1 040 asukasta, vuonna 2040 noin 1 005 asukasta ja vuonna 2045 noin 980 asukasta.
Asuminen
Karijoen suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (77,8 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 21,3 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 0,8 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Karijoen asuntokunnista on 50,2 prosenttia eli noin 315 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 34,0 prosenttia eli noin 210 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 6,4 prosenttia eli noin 40, 4–6 asukkaan asuntokuntia 9,1 prosenttia eli noin 60 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,8 prosenttia eli noin yksi.
Kieli ja etnisyys Karijoki on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden lopussa Karijoen väestöstä enemmistönä prosenttia asukkaista puhuu suomea ja prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on prosenttia.
Karijoella asui vuoden 2023 lopussa 26 ulkomaan kansalaista, mikä on 2,2 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Karijoella 12 henkeä.
Hallinto ja politiikka Hallinto
Karijoen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Marko Keski-Sikkilä. Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2025–2029.
Politiikka Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/10 (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)
Vuosi KESK KOK PS SDP Johto Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % 2008 566 57,5 342 34,7 77 7,8 22,8 2012 472 51,9 237 26,1 152 16,7 48 5,3 25,8 2017 447 54,3 179 21,7 134 16,3 63 7,7 32,6 2021 337 48,8 152 22,0 137 19,9 64 9,3 26,8
Kunnanjohtajat 1977–1997: Pentti Riihiluoma 1997–2006: Matti Aulis 2006–2017: Viljo Kurvinen 2017→ Marko Keski-Sikkilä
Talous
Talousalueena Karijoki kuuluu Suupohjan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 37 027 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 40. suurin.
Karijoella oli vuonna 2022 yhteensä 342 työpaikkaa ja kaupungissa asui 450 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 50,0 prosenttia. Karijoen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 43,6 prosenttia, jalostuksen 26,3 prosenttia ja alkutuotannon 28,7 prosenttia.
Karijoen työpaikkaomavaraisuus on 76,0 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 74,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Karijoella on 166,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Elinkeinorakenne Toimivia maatiloja ja yrityksiä on molempia noin sata. 29,7 prosenttia Karijoen työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen viidenneksi alkutuotantovaltaisimman.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennustarvikkeita tuottava Timala , E-P:n Elementtirakenne ja liukuovia ja komeroita valmistava Mirror Line. (tietoja myös yritysten kotisivuilta) Merkittäviä työnantajia kunnan lisäksi ovat Suupohjan Perunalaakso sekä Suupohjan teollisuusautomaatio.
Karijoen ja Isojoen rajalle, molempien kuntien alueelle, rakennetaan vuosina 2026–2027 kaikkiaan 54 voimalan tuulipuisto.
Palvelut ja koulutus Koulutus Karijoen koulussa on opetusta luokille 1–6 kolmessa yhdysluokassa. Oppilaita on noin 60. Yläkouluikäiset käyvät koulua Kristiinankaupungissa. Kristiinanseudun yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa on myös lukio.
Sosiaali- ja terveyspalvelut Karijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue.
Kirjastot ja sivistyspalvelut Karijoen kirjasto toimii kunnanviraston kanssa samassa kiinteistössä. Karijoen kirjasto kuuluu Eepos kirjastokimppaan. Kirjaston laajat palvelut ovat käytettävissä myös omatoimiajalla.
Kulttuuri Karijoen länsiraja on samalla kieliraja. Suurin osa karijokisista puhuu omin vivahduksin eteläpohjalaismurretta.
Ruoka Karijoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.
Uskonto Karijoen väestö on muiden Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien tavoin erittäin kirkollisesti sitoutunutta. Vuoden 2025 lopussa Karijoen asukkaista 81,8 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on hieman korkeampi kuin Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien keskiarvo (80,6). Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 1,4 prosenttia väestöstä Uskontokuntiin kuulumattomia oli 16,8 prosenttia väestöstä.
Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Kauhajoen seurakunta, jonka alaisuudessa toimii Karijoen kappeliseurakunta. Karijoen seurakunta liittyi osaksi Kauhajoen seurakuntaa vuoden 2023 alussa.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karijoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
Herätysliikkeet Luterilaisista herätysliikkeistä Karijoella vaikuttaa enimmäkseen evankelinen herätysliike. Lestadiolainen herätysliike saavutti Karijoen vuonna 1887. Vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 20 jäsentä, mikä oli noin 0,7 prosenttia kunnan asukkaista.
Liikunta ja urheilu Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Karijoella 1910-luvulla. Ensimmäiset urheiluseurat olivat Alakylän Visa, Karijoen Jymy, Karijoen Katajaiset sekä Karijoen Kisatytöt. Karijoki kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Kristiinan piirikuntaan. Nykyisin Karijoen merkittävin urheiluseura on vuonna 1932 perustettu yleisseura Karijoen Tappara.
Merkittäviä henkilöitä Aarne Ahola (1910–1994), Mannerheim-ristin ritari nro 71 Pentti Lund (1925–2013), jääkiekkoilija Paul Norrback (1930–1995), harmonikkataiteilija ja säveltäjä Antti Rajamäki (s. 1952), entinen pikajuoksija Susanna Rajamäki (s. 1979), yleisurheilija Erkki Rankaviita (1927–2009), kansanmuusikko Knut Sonck (1822–1915), rovasti Seppo Tuisku (1935–2020), kirjailija
Katso myös Luettelo Karijoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Karijoen kunnan kotisivu Tilastokeskus - Karijoen avainluvut Suupohjan alueen portaali
*