Ketu on historiallinen alue nykyisessä Beninin tasavallassa, Plateau departementin Kétoun alueella. Se on eräs vanhimmista jorubaa puhuvien pääkaupungeista. Ketun perustaminen voidaan jäljittää asutukseen, jonka aloittivat Oduduwan jälkeläiset, jotka tunnetaan myös nimillä Odudua, Oòdua ja Eleduwa. Kaupungin hallitsijoiden perinteinen tyyli oli "alaketu", ja he ovat sukua nykypäivän Nigerian jorubojen egba-alaryhmään.
Historia
Oyojen myyttisen historian mukaan Ketua pidetään yhtenä kuudestatoista alkuperäisestä kuningaskunnasta, jotka Oduduwan perilliset ovat perustaneet. Ikivanha sukutaulu on jossain määrin unohdettu nykyajan jorubojen historiantutkimuksessa, joka keskittyy pääasiassa yhteisöihin Nigeriassa. Ketun tarkka asema Oyo-valtakunnassa on kiistanalainen. Oyon lähteiden mukaan Ketu oli alusmaa, jonka väitetään maksaneen vuosittaisen kunnioituksenosoituksen, ja että sen hallitsija osallistui Bere-juhlaan Oyossa. Ei ole kuitenkaan epäilystä siitä, että Ketun ja Oyon suhteet olivat ystävällisiä, ja perustuivat suurelta osin niiden välisiin historiallisiin, kielellisiin, kulttuurisiin ja etnisiin siteisiin.
Ketu oli yksi nousevan Dahomeyn kuningaskunnan päävihollisista, jota vastaan se taisteli usein Oyon kuninkaallisten joukkojen osana. Valtakunta tuhoutui 1880-luvulla antauduttuaan foneille. Näiden taistelujen aikaan suuri määrä Ketun väestöä myytiin orjuuteen. Tämän takia Ketulla on tärkeä merkitys Brasilian Candomblessa. Ketu tunnetaan nimellä Queto portugalin kielisessä ortografiassa.
Ewe-yhteys Ewen perinteet viittaavat Ketuun Amedzofeina ("ihmiskunnan alkuperä") tai Mawufena ("Korkeimman Olennon koti"). On arveltu, että Ketun asukkaat, tai ainakin osa heistä kuului alun perin Nigerian oyo-väestöön ja heidät pakotettiin muuttamaan länteen 1200- ja 1500-luvuilla. Ketussa gbe-kieliä puhuvien kansojen esi-isät (kuten ewet, fonit ja adjat) erosivat muista pakolaisista ja alkoivat luoda omaa identiteettiään, mutta jorubat pakottivat heidät muuttamaan vielä lännemmäksi 1400- ja 1500-luvuilla.
Aikajana
noin 1500 – Joruban valtakunnan pääkaupunki siirtyi Ketuun. 1886 – joutui Dahomeyn valloittamaksi. 1893 – Ranskan palauttamana protektoraattina 1963 – valtakunta lopetettiin
Luettelo jorubavaltakunta Ketun hallitsijoista
Joruban kielessä sana 'oba' tarkoittaa kuningasta tai hallitsijaa. Sitä käytetään myös yleisesti erilaisista jorubakansojen asuttamien alueiden hallitsijoista. Ketussa oba tarkoittaa Ketun Aleketua
hallintoaikaviranhaltija Pääkaupunki siirtyy Ketuun 1795–1816 Ajibolu, Oba 1816–1853 Adebiya, Oba 1853 – joulukuuhun 1858 Adegbede, Oba joulukuu 1858 – 1867 Adiro, Oba 1867–1883 Osun Ojeku, Oba 1883–1886 Agidigbo Hungbo, valtionhoitaja 1886 Dahomey valloitti 1893–1894 Ketun Ida (♀), valtionhoitaja 13. helmikuuta 1894 – 1918 Oyengen, Oba 1918–1936 Ademufekun Dudu, Oba 1937–1963 Alamu Adewori Adegibite, Oba 1963 Ketun valtakunta lakkautettiin
Katso myös Beninin historia Candomblé
Lähteet
Viitteet
Luokka:Beninin historia