oikea|pienoiskuva|Lenan verilöylyn uhreja Lenan verilöyly viittaa lakossa olevien kultakaivostyöntekijöiden ampumiseen Koillis-Siperiassa Lena-joen lähellä 17. huhtikuuta 1912.
Lakon aiheuttivat poikkeuksellisen ankarat työolot, ja kun lakkokomitean jäsenet pidätettiin, väkijoukko marssi protestina. Venäjän keisarikunnan armeijan sotilaat tulittivat heitä, mikä aiheutti satojen uhrien kuoleman. Tapahtuma herätti merkittävästi vallankumouksellisia ajatuksia Venäjällä, ja Aleksandr Kerenskin raportointi siitä duumassa toi hänet julkisuuteen.
Verilöyly Tsaarin hallitus lähetti joukkoja Kirenskistä Bodaiboon, ja 17. huhtikuuta yönä kaikki lakkokomitean jäsenet pidätettiin. Seuraavana aamuna työläiset vaativat heidän välitöntä vapauttamista. Samana iltapäivänä noin 2 500 ihmistä marssi kohti Nadezhdinskin kultakenttää toimittaakseen syyttäjänvirastolle valituksen viranomaisten mielivaltaisesta toiminnasta. Työläisiä vastaan tulivat sotilaat, jotka kapteeni Treštšenkovin käskystä alkoivat ampua väkijoukkoa, minkä seurauksena satoja kuoli ja haavoittui. Paikallinen sanomalehti Zvezda muun muassa raportoi 270 kuolleesta ja 250 haavoittuneesta.
Reaktiot Verilöyly laukaisi lakkojen ja protestien aallon. Pian sen jälkeen hallinto tarjosi työntekijöilleen uutta sopimusta, mutta se ei tyydyttänyt heitä. Uutinen verilöylystä laukaisi valtakunnallisia lakkoja ja protestikokouksia, joihin osallistui yhteensä yli 300 000 ihmistä. Huhtikuussa järjestettiin 700 poliittista lakkoa ja pelkästään Pietarin alueella tuhat lakkoa 1. toukokuuta. Lakko jatkui 25. elokuuta asti, jolloin viimeiset työntekijät vetäytyivät kaivoksista ja muuttivat muualle. Arviolta 9 000 työntekijää ja heidän perheenjäsentään hylkäsi kultakaivokset.
Sosiaalidemokraattiset johtajat ja sosialistivallankumoukselliset johtajat, jotka olivat Pariisissa tapahtumahetkellä, protestoivat verilöylyä vastaan. Sosialistiset puolueet, kuten bolševikit ja menševikit, käyttivät tätä tragediaa ja sen herättämää julkista paheksuntaa edistääkseen poliittisia näkemyksiään maanlaajuisesti.
Verilöyly laukaisi myös suuria lakkoja yleisen vastustuksen muodossa tsaarin poliittista järjestelmää vastaan, kun vuosittain muistettiin Lenan verilöylyn uhreja. Verilöyly lisäsi yleistä tyytymättömyyttä koko yhteiskunnassa ja murskasi vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen keisarikunnassa palautuneen rauhan. Verilöyly lisäsi huomattavasti jännitteitä ja levottomuuksia tehtaissa ja pajoissa, joissa vaatimukset parempien palkkojen ja työolojen saavuttamisesta eivät olleet vielä toteutuneet.
Duuma hyväksyi myös lain, joka otti käyttöön sairaus- ja tapaturmavakuutusetuudet sekä palkkasi työntekijöiden edustajia kaksi kuukautta Lenan verilöylyn jälkeen. Tämä laki paransi työntekijöiden oloja koko imperiumissa.
Lähteet
Luokka:Irkutskin alue Luokka:Venäjän keisarikunta Luokka:1912