Vuosi 1954 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista. Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Pielisensuun kunta liitettiin Joensuun kaupunkiin. Säräisniemen kunta lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin uusi Vaalan kunta, johon liitettiin osia Utajärven kunnasta. Korso siirrettiin Keravan kauppalasta Helsingin maalaiskuntaan. Näsijärven länsipuolella oleva osa Teiskon kunnasta (Länsi-Teisko) liitettiin Ylöjärven ja Kurun kuntiin. 11.–15. tammikuuta – Pitkään jatkuneet vesi- ja lumisateet aiheuttivat lumivyöryjä Alpeilla. Italiassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Länsi-Saksassa kuoli noin 250 ihmistä jäätyään lumivyöryjen alle. 14. tammikuuta – Marilyn Monroe meni naimisiin baseball-pelaajan Joe DiMaggion kanssa. 15. tammikuuta – Mau Mau -johtaja Waruhiu Itote vangittiin Keniassa. 16. tammikuuta – Ranskan uusi presidentti René Coty astui virkaansa. 21. tammikuuta – Maailman ensimmäinen ydinsukellusvene, USS Nautilus, laskettiin vesille Grotonissa, Connecticutissa. 25. tammikuuta – Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Neuvostoliiton ulkoministerit tapasivat Berliinin konferenssissa. 25. tammikuuta – krepattua wc-pehmopaperia alettiin valmistaa Suomessa Nokian PK III -koneella 3. helmikuuta – Kuningatar Elisabet II vieraili ensimmäisenä hallitsijana Australiassa. 10. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight Eisenhower varoitti Yhdysvaltoja interventiosta Vietnamissa. 19. helmikuuta – Krimin siirto Venäjältä Ukrainalle: Neuvosto­liiton politbyroo teki päätöksen Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvosto­tasa­valtaan kuuluneen Krimin niemimaan liittämisestä Ukrainan sosialistiseen neuvosto­tasa­valtaan. 24. helmikuuta – Aarikka Oy perustettiin. 25. helmikuuta – Everstiluutnantti Gamal Abdel Nasserista tuli Egyptin päämies hänen ja kenraali Muhammad Naguibin välisen valtataistelun jälkeen. 1. maaliskuuta – Kahvi vapautui säännöstelystä Suomessa ja samalla 25. lokakuuta 1939 alkanut säännöstely päättyi kokonaan. 7.–8. maaliskuuta − Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Vaaliuurnilla kävi ensimmäisen kerran Suomen historiassa yli kaksi miljoonaa äänioikeutettua. 12. maaliskuuta − Suomen hallitus totesi sotatilan Saksan kanssa päättyneen. 13. maaliskuuta – Điện Biên Phủn taistelu Việt Minhin ja Ranskan välillä alkoi Indokiinan sodassa.

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Entisen eduskunnan puhemiehistö − SDP:n K.-A. Fagerholm, Maalaisliiton Viljami Kalliokoski ja SKDL:n Toivo Kujala − valittiin uudelleen tehtäviinsä. 7. huhtikuuta – Eisenhower esitteli ”dominoteorian” puheessaan lehdistötilaisuudessa. 11. huhtikuuta – Julistettu maailman tylsimmäksi päiväksi lähihistoria. 18. huhtikuuta – Paavi Pius XII vaati pääsiäispuheessaan ydinaseiden kieltämistä. 20. huhtikuuta – Helsinkiläinen opiskelija Lenita Airisto valittiin Suomen Neidoksi Helsingin kauppakorkeakoulussa. 24. huhtikuuta – Islannin presidentti Ásgeir Ásgeirsson saapui puolisoineen kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. 29. huhtikuuta – Suomen Rooman-instituutti vihittiin käyttöön. Instituutin ensimmäiseksi johtajaksi tuli rehtori Torsten Steinby. 5. toukokuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Tuomiojan hallitukselle ja nimitti ulkoministeri Ralf Törngrenin muodostaman hallituksen. 7. toukokuuta – Điện Biên Phủn taistelu päättyi ranskalaisten tappioon (taistelu alkoi 13. maaliskuuta). Indokiinan sota päättyi Ranskan vetäytymiseen Vietnamista, Laosista ja Kambodžasta. 8. toukokuuta – Suomen Lapin yllä käytiin ilmataistelu, kun neuvostoliittolaiset MiG-17-hävittäjät ajoivat takaa Kuolan alueen ja Arkangelin lentotukikohtia kuvannutta yhdysvaltalaista RB-47E Stratojet -vakoilukonetta aina Ruotsin rajalle saakka. Vakoilukone sai tulituksessa osumia, mutta onnistui laskeutumaan Fairfordin tukikohtaan Englannissa. 9. toukokuuta – Lahdessa paljastettiin valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmarin muistopatsas. 11. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 140−40 vaalikauden pidentämisen kolmivuotisesta nelivuotiseksi. 29. toukokuuta – Ensimmäinen Bilderberg-kokous. Alankomaissa, ilmeisesti Joseph Retingerin ideasta. 29. toukokuuta – Katolinen kirkko julisti paavi Pius X:n pyhimykseksi. 16. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen kiertävä baptistisaarnaaja Billy Graham saapui Suomeen ja piti seuraavana päivänä Helsingin olympiastadionilla puhetilaisuuden, johon osallistui noin 25 000 kuulijaa. 18. kesäkuuta – Pierre Mendès Francesta tuli Ranskan pääministeri. 18. kesäkuuta – Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n tukema vallankaappaus alkoi Guatemalassa. 21. kesäkuuta – Ahvenanmaan lippu otettiin virallisesti käyttöön. 27. kesäkuuta – Guatemalan presidentti Jacobo Arbenz Guzmán erosi CIA:n joukkojen toteuttaman maahantunkeutumisen vuoksi (Operaatio PBSUCCESS). Vallankaappausta seurasi 35-vuotinen verinen sisällissota. 27. kesäkuuta – kello 17.30 Obninskin ydinvoimalaitoksen ydinreaktori saavutti kriittisyyden. Obninskin voimala oli maailman ensimmäinen ydinvoimala ja se toimi miltei keskeytyksettä 48 vuotta kunnes se viimein sammutettiin 30. huhtikuuta 2002. 30. kesäkuuta – Etelä-Skandinaviassa ja Itämerellä sattui täydellinen auringonpimennys.

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta − Yhteispohjoismaiset työmarkkinat astuivat voimaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä. Näiden valtioiden kansalaisilta ei enää vaadittu työ- tai oleskelulupaa missään pohjoismaassa. 3. heinäkuuta – Lihan säännöstely päättyi Britanniassa. 7. heinäkuuta – WHBQ, Memphisissa Tennesseessä oli ensimmäinen radioasema, joka esitti Elvis Presleyn kappaleen levyltä That’s All Right. 21. heinäkuuta – Geneven konferenssi päätti Vietnamin jakamisesta Etelä-Vietnamiin ja Pohjois-Vietnamiin. 31. heinäkuuta – Italialainen tutkimusryhmä valloitti ensimmäisenä K2:n huipun. 15. elokuuta – Ruovedellä paljastettiin kuvanveistäjä Heikki Varjan muotoilema J. L. Runebergin muistomerkki. 26. elokuuta – Kaikkiin Suomessa vuoden 1955 alusta lähtien rakennettaviin kerrostaloihin ja julkisiin rakennuksiin määrättiin tehtäväksi väestönsuoja. 3. syyskuuta – Suomen Kansallisteatterissa vihittiin käyttöön Pieni Näyttämö. 8. syyskuuta – Filippiinien pääkaupungissa Manilassa perustettiin Kaakkois-Aasian puolustusliitto (SEATO), jonka jäseniksi tuli 11 valtiota. 26. syyskuuta – Yli 1 400 ihmistä kuoli Japanin valtionrautateiden lauttojen uppoamisissa Tsugarunsalmessa Honshun ja Hokkaidon välillä. Suurin osa kuolemista tapahtui lautta Tōyamarun upotessa.

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Ateneumin taidemuseossa avattiin Albert Edelfeltin syntymän 100-vuotisjuhlanäyttely. 3. lokakuuta – Tampereen kaupunki vietti 175-vuotisjuhliaan. 11. lokakuuta – Việt Minh otti vallan Pohjois-Vietnamissa. 20. lokakuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Ralf Törngrenin hallitukselle ja nimitti Urho Kekkosen viidennen hallituksen. 23. lokakuuta – Länsi-Saksa hyväksyttiin Naton jäseneksi. 28. lokakuuta – Suomessa vieraillut italialainen oopperalaulaja Beniamino Gigli piti konsertin Helsingin Messuhallissa. 31. lokakuuta – Algerian kansallinen vapautusrintama aloitti kapinan ranskalaisvaltaa vastaan. 2. marraskuuta – Kenraali Fulgencio Batista valittiin uudelleen Kuuban presidentiksi. 3. marraskuuta – Ensimmäinen Godzilla-elokuva Gojira julkaistiin Japanissa. 14. marraskuuta – Eversti Gamal Abdal Nasserin syrjäyttämältä Egyptin johtajalta Muhammad Naguibilta riistettiin kaikki hänen julkiset tehtävänsä ja hänet määrättiin kotiarestiin. 15. marraskuuta – Etiopian keisari Haile Selassie vieraili Ruotsissa. 18. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi vastaanotti Neuvostoliiton hänelle myöntämän Leninin kunniamerkin. 26. marraskuuta – Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas julkaistiin. 26. marraskuuta – Kangasalan lastenkodin tulipalossa kuoli yhdeksän alle seitsenvuotiasta lasta. 1. joulukuuta – Helsingin keskustassa alkoi Carl Ludvig Engelin suunnitteleman, jatkosodan aikaisissa pommituksissa lähes tuhoutuneen Kaartin kasarmin peruskorjaus. 2. joulukuuta – Yhdysvaltain senaatti päätti äänin 67 vastaan 22 tuomita Joseph McCarthyn senaatin häpäisemisestä ja sen maineen lokaamisesta. 9. joulukuuta – Maalaisliitto valitsi pääministeri Urho Kekkosen presidenttiehdokkaakseen vuoden 1956 vaaleihin. 19. joulukuuta − Helsingin Sanomat julkaisi kriitikko Toini Havun arvostelun Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. Arvostelun synnyttämää kiihkeää keskustelua alettiin kutsua ”kirjalliseksi jatkosodaksi”. 21. joulukuuta – Suomalaisen professorin Felix Iversenin ilmoitettiin saaneen Stalinin rauhanpalkinnon. 24. joulukuuta – Laos itsenäistyi. 24. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että neljä entisen sisäministerin Lavrenti Berijan läheistä apulaista oli teloitettu ja kaksi muuta tuomittu vankeuteen ”rikoksista Neuvostoliiton valtiota vastaan”.

Tuntematon päivämäärä

Kustannusyhtiö Tammi aloitti Keltainen kirjasto -kirjasarjan julkaisemisen.

Syntyneitä Tammikuu−maaliskuu 2. tammikuuta – Jyrki Kovaleff, suomalainen näyttelijä (k. 2009) 5. tammikuuta – László Krasznahorkai, vuoden 2025 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut unkarilainen kirjailija ja käsikirjoittaja 11. tammikuuta – Kailash Satyarthi, vuoden 2014 Nobelin rauhanpalkinnon saanut intialainen lasten oikeuksien ajaja 12. tammikuuta – Howard Stern, yhdysvaltalainen radiojuontaja 13. tammikuuta – Trevor Rabin, eteläafrikkalainen elokuvasäveltäjä 16. tammikuuta – Morten Meldal, vuoden 2022 Nobelin kemianpalkinnon saanut tanskalainen kemisti 21. tammikuuta – Jouko Ahonen, Paperiliiton puheenjohtaja 23. tammikuuta – Päivi Hietanen, suomalainen lääkäri ja arkkiatri 27. tammikuuta – Karel De Gucht, belgialainen poliitikko 27. tammikuuta – Peter Laird, yhdysvaltalainen sarjakuvantekijä (Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat) 29. tammikuuta – Oprah Winfrey, keskusteluohjelman juontaja 4. helmikuuta – Vladimir Drinfeld, ukrainalainen matemaatikko 9. helmikuuta – Seppo Tyni, suomalainen muusikko 10. helmikuuta – Iain M. Banks, skotlantilainen tieteiskirjailija (k. 2013) 12. helmikuuta – Philip Zimmermann, yhdysvaltalainen salakirjoitusasiantuntija (PGP) 15. helmikuuta – Matt Groening, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä ja televisiokäsikirjoittaja, Simpsonien luoja 16. helmikuuta – Kari Enqvist, suomalainen teoreettisen fysiikan professori 18. helmikuuta – John Travolta, yhdysvaltalainen näyttelijä 21. helmikuuta – Gaby Baginsky, saksalainen iskelmälaulaja 21. helmikuuta – Olli Jalonen, suomalainen kirjailija 23. helmikuuta – Viktor Juštšenko, Ukrainan pääministeri ja presidentti 26. helmikuuta – Recep Tayyip Erdoğan, Turkin presidentti 28. helmikuuta – Jean Bourgain, belgialainen matemaatikko 1. maaliskuuta – Ron Howard, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja tuottaja 6. maaliskuuta – Harald Schumacher, saksalainen jalkapallomaalivahti 8. maaliskuuta – Marie-Thérèse Nadig, sveitsiläinen alppihiihtäjä 9. maaliskuuta – Harald Sunde, norjalainen kenraali 14. maaliskuuta – Claes Ljungmark, ruotsalainen näyttelijä 21. maaliskuuta – Arja Alho, suomalainen SDP:n kansanedustaja 25. maaliskuuta – Bendt Bendtsen, tanskalainen poliitikko 25. maaliskuuta – Grete Berget, norjalainen poliitikko (k. 2017) 31. maaliskuuta – Markku Koivisto, suomalainen Nokia Mission johtaja

Huhtikuu−kesäkuu 1. huhtikuuta – Jeff Porcaro, yhdysvaltalainen rumpali (Toto) (k. 1992) 2. huhtikuuta – Jyrki Melartin, suomalainen basisti (Popeda) 7. huhtikuuta – Jackie Chan, hongkongilainen elokuvanäyttelijä 7. huhtikuuta – Hannu Kankaanpää, suomalainen kirjailija 8. huhtikuuta – Toivo Sukari, suomalainen liikemies 9. huhtikuuta – Arnold Stadler, saksalainen kirjailija 9. huhtikuuta – Dennis Quaid, yhdysvaltalainen näyttelijä 11. huhtikuuta – Attila Sudár, unkarilainen vesipalloilija 14. huhtikuuta – Mervi Tapola, suomalainen lihajalostussuvun perijätär ja Matti Nykäsen puoliso 2001–2003 ja 2004–2010 (k. 2019) 16. huhtikuuta – Sibylle Lewitscharoff, saksalainen kirjailija (k. 2023) 17. huhtikuuta – Ján Kozák, slovakialainen jalkapalloilija