1955

Vuosi 1955 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista. Tapahtumia

Tammikuu−maaliskuu

1. tammikuuta − Runsaan kymmenen neliökilometrin alue siirrettiin Tyrvään kunnasta Vammalan kauppalaan. Lahden kaupunkiin siirrettiin laajoja alueita Nastolan ja Orimattilan kunnista. 2. tammikuuta – Panaman presidentti José Antonio Remón Cantera murhattiin. 6. tammikuuta − Arkkipiispa Ilmari Salomies vihki Oulun hiippakunnan uuden piispan Olavi Heliövaaran virkaansa Oulun tuomiokirkossa. 9. tammikuuta – Hemmo Silvennoinen voitti ensimmäisenä suomalaisena Saksan-Itävallan mäkiviikon. 21. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi vahvisti asetuksen uudesta keskusrikospoliisista, jonka ensimmäiseksi päälliköksi tuli sisäministeriön poliisineuvos Kosti Vasa. 23. tammikuuta – Kansanpuolue valitsi Helsingin kaupunginjohtajan, ylipormestari Eero Rydmanin, presidenttiehdokkaakseen vuoden 1956 presidentinvaaliin. 25. tammikuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto lakkautti Saksan kanssa vuodesta 1941 voimassa olleen sotatilan. 25. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Pohjoismaiden Yhdyspankin pääjohtajan Rainer von Fieandtin Suomen Pankin pääjohtajaksi. 30. tammikuuta – SDP:n kansanedustaja, toimittaja ja pakinoitsija Yrjö Kilpeläinen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Suomen Metallityöväen Liiton puheenjohtaja Valdemar Liljeström. 3. helmikuuta − Tšekkoslovakia lakkautti Saksan kanssa voimassa olleen sotatilan. 8. helmikuuta – Nikolai Bulganin syrjäytti Georgi Malenkovin Neuvostoliiton johdosta. 9. helmikuuta − Kiina ilmoitti, että maassa oli siirrytty "vapaaehtoisesta" pakolliseen asepalvelukseen. 13. helmikuuta – Israel sai haltuunsa neljä seitsemästä Kuolleen meren kääröstä. 18. helmikuuta − Puola lakkautti Saksan kanssa voimassa olleen sotatilan. 21. helmikuuta − Diplomi-insinööri Uolevi Raade nimitettiin Neste Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän oli toiminut yhtiön pääjohtajana vuodesta 1952. 25. helmikuuta − Jääkäriliike vietti 40-vuotisjuhlansa Turussa. Juhlaan osallistui liki 140 jääkäriä. 1. maaliskuuta − Bulgaria lakkautti Saksan kanssa voimassa olleen sotatilan. 1. maaliskuuta − Neuvostoliitto ilmoitti virallisesti, että Helsingissä lokakuussa 1950 kadonnut italialaissyntyinen ydinfyysikko Bruno Pontecorvo oleskeli Moskovassa. Myöhemmin hän siirtyi työskentelemään Dubnan ydintutkimuskeskukseen. 6. maaliskuuta – Ensimmäinen Pirkan Hiihto järjestettiin. 87 kilometriä pitkä latu ulottui Hämeenkangasta pitkin Niinisalosta Tampereelle. 18. maaliskuuta − Paavi Pius XII perusti katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan ja nimitti sen piispaksi Suomen katolista kirkkoa jo 20 vuotta johtaneen Gulielmus Cobbenin. 25. maaliskuuta – Yhdysvaltain tulli takavarikoi 520 kappaletta Allen Ginsbergin runoa "Huuto" siveettömänä.

Huhtikuu−kesäkuu

5. huhtikuuta – Winston Churchill erosi pääministerin virasta terveyssyistä, hänen seuraajakseen tuli Anthony Eden. 11. huhtikuuta – Air Indian omistama Kashmir Princess -matkustajalentokone tuhoutui Etelä-Kiinan merellä. 18. huhtikuuta – Albert Einstein kuoli. 18. huhtikuuta − Unkarin pääministeri Imre Nagy erotettiin. 18. huhtikuuta – Bandungin konferenssi alkoi Indonesiassa. 24. huhtikuuta – Kokoomus valitsi puoluekokouksessaan puheenjohtajakseen kansanedustaja, rehtori Jussi Saukkosen ja presidenttiehdokkaakseen suurlähettiläs Sakari Tuomiojan. 5. toukokuuta – Saksan liittotasavallasta tuli itsenäinen valtio. 9. toukokuuta – Kylmä sota: Saksan liittotasavalta liittyi Natoon. 11. toukokuuta – Japanilainen junalautta Shiunmaru törmäsi Seton sisämerellä sumussa Ukomaru 3 -rahtilaivaan ja upposi. 166 matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä kuoli. Kuolleista suurin osa oli luokkaretkellä olleita koululaisia. 14. toukokuuta – Kahdeksan itäblokin maata solmi puolustusliiton Varsovassa. 14. toukokuuta − Sveitsin Montreux’ssä paljastettiin marsalkka Mannerheimin muistomerkki. 15. toukokuuta – Itävallan valtiosopimus (Österreichischer Staatsvertrag) allekirjoitettiin. 24. toukokuuta − Radioinsinööriseuran televisiokerho järjesti Suomen ensimmäisen julkisen televisiolähetyksen, joka lähetettiin Teknillisen Korkeakoulun radiolaboratoriosta Helsingissä. Lähetyksen ohjasi ja juonsi näyttelijä Lasse Pöysti. 26. toukokuuta − Neuvostoliiton johtomiehet Nikita Hruštšov ja Nikolai Bulganin saapuivat vierailulle Jugoslaviaan. 30. toukokuuta − Oulun kaupunki vietti 350-vuotisjuhliaan. 2. kesäkuuta − Neuvostoliitto ja Jugoslavia solmivat ystävyyssopimuksen. 4. kesäkuuta − Marsalkka Mannerheimin patsas paljastettiin Seinäjoella. 8. kesäkuuta − Ruotsin prinsessa Sibylla ja hänen tyttärensä prinsessat Désirée ja Birgitta saapuivat vierailulle Suomeen. 6. kesäkuuta – SDP valitsi eduskunnan puhemiehen K.-A. Fagerholmin presidenttiehdokkaakseen. 11. kesäkuuta – Yli 80 katsojaa sai surmansa kilpa-auton syöksyttyä yleisön joukkoon ja räjähdettyä Le Mansin autokilpailussa Ranskassa. 11. kesäkuuta − Miss Suomi Inga-Britt Söderberg valittiin Helsingin Messuhallissa Miss Euroopaksi. 12. kesäkuuta – RKP valitsi presidenttiehdokkaakseen entisen pääministerin Ralf Törngrenin. 12. kesäkuuta − Köyliönjärven Kirkkokarilla Köyliössä paljastettiin piispa Henrikin muistomerkki, josta muodostui Suomen katolisten pyhiinvaelluskohde. 13. kesäkuuta – SKDL valitsi presidenttiehdokkaakseen kansanedustaja Eino Kilven. 16. kesäkuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1960 talvikisat Squaw Valleylle ja kesäkisat Roomalle.

Heinäkuu−syyskuu

16. heinäkuuta − Vakoilusta vuonna 1949 elinkautiseen vankeuteen tuomittu kardinaali József Mindszenty vapautettiin vankilasta Unkarissa. 17. heinäkuuta – Disneyland avattiin Anaheimissa Kaliforniassa. 18. heinäkuuta – Weldon Kees, yhdysvaltalainen runoilija, kriitikko sekä romaani- ja novellikirjailija katosi. Hänen kohtalonsa on jäänyt epäselväksi. 18. heinäkuuta − Genevessä Sveitsissä alkoi ”neljän suuren” konferenssi, johon osallistuivat Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower, Neuvostoliiton pääministeri Nikolai Bulganin, Ranskan pääministeri Edgar Faure ja Ison-Britannian pääministeri Anthony Eden. Konferenssi päättyi 23. heinäkuuta. 27. heinäkuuta – Liittoutuneiden miehitys päättyi Itävallassa (se oli alkanut 9. toukokuuta 1945). 1. elokuuta − Kirjailija Toivo Pekkanen nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi. 2. elokuuta − Marsalkka Tito nimesi puheessaan Josif Stalinin pääsyylliseksi Jugoslavian ja Neuvostoliiton suhteiden katkeamiseen vuonna 1948. 6. elokuuta − Lahden kaupunki vietti 50-vuotisjuhliaan. 10. elokuuta – Pääministeri Urho Kekkonen ehdotti Suomen liittymistä Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi. 20. elokuuta – berberisissit hyökkäsivät Atlasvuorten alueella Marokossa kahteen ranskalaiseen asutukseen surmaten 77 Ranskan kansalaista. 27. elokuuta – Guinnessin ennätysten kirja julkaistiin ensimmäisen kerran. 15. syyskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi ja pääministeri Urho Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Neuvostoliittoon. Vierailun aikana ilmoitettiin 19. syyskuuta, että Neuvostoliitto palauttaa Porkkalan vuokra-alueen Suomelle. Ehtona oli YYA-sopimuksen voimassaolon pidentäminen 20 vuodella. 16. syyskuuta – Sotilasvallankaappaus Argentiinassa syrjäytti Juan Perónin. 30. syyskuuta – Sisäministeri Väinö Leskinen erosi hallituksesta ja hänen tilalleen ministeriksi nimitettiin kansanedustaja Valto Käkelä.

Lokakuu−joulukuu

2. lokakuuta – ENIAC-tietokone poistettiin käytöstä. 7. lokakuuta – Viimeiset saksalaiset sotavangit vapautettiin Neuvostoliitosta. 9. lokakuuta − Länsisaksalainen säveltäjä Paul Hindemith sai järjestyksessä toisen Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon. Kuvanveistäjä Kalervo Kallio sai Jenny ja Antti Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon. 16. lokakuuta – Ruotsissa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys siirtymisestä oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Yli 83 prosenttia äänestäneistä vastusti siirtymistä. 23. lokakuuta – Saarland liittyi jälleen Saksan liittotasavaltaan kansanäänestyksen jälkeen. 26. lokakuuta – Itävalta julistettiin jälleen itsenäiseksi tasavallaksi uudella perustuslailla ja ikuisesti neutraaliksi. 28. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi. 29. lokakuuta – Neuvostoliiton taistelulaiva Novorossijsk upposi Sevastopolin satamassa törmättyään sodanaikaiseen miinaan, 608 merimiestä kuoli. Laivaston ylipäällikkö Nikolai Kuznetsov erotettiin onnettomuuden johdosta. (Onnettomuudesta annettiin tietoja vasta 1980-luvulla). 23. marraskuuta – Kookossaaret siirtyivät Yhdistyneeltä kuningaskunnalta Australian hallintaan. 25. marraskuuta – Kuningas Haakon VII tuli olleeksi 50 vuotta Norjan valtaistuimella. 26. marraskuuta – Helsingin keskustassa vihittiin käyttöön Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama liiketalo, Kaivotalo. 27. marraskuuta – Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi täytti 85 vuotta. 29. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi lain, jolla kunnallinen vaalikausi pidennettiin kolmivuotisesta nelivuotiseksi. Laki tuli voimaan vuoden 1956 kunnallisvaalien jälkeen. 1. joulukuuta – Alabaman Montgomeryssa ompelija Rosa Parks pidätettiin hänen kieltäydyttyään antamasta linja-autossa istumapaikkaansa valkoiselle miehelle. Valitus tuomiosta sai Yhdysvaltain korkeimman oikeuden julistamaan rotuerottelun perustuslain vastaiseksi. Pastori Martin Luther King aloitti myöhemmin menestyksekkään bussiboikotin Montgomeryssa tapauksen johdosta. 3. joulukuuta – Presidentti J. K. Paasikivi vastaanotti Presidentinlinnan pihalla Neuvostoliiton hänelle lahjoittaman ZIS-110-henkilöauton. Samanlaisen auton sai myös pääministeri Urho Kekkonen. 6. joulukuuta – Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska tunnustivat Itävallan pysyvän puolueettomuuden.

thumb|100px|Euroopan lippu 8. joulukuuta – Euroopan neuvosto otti käyttöön Euroopan lipun. 8. joulukuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius täytti 90 vuotta Ainolassa Järvenpäässä. 11. joulukuuta – Suomen lennätinlaitos täytti sata vuotta. 14. joulukuuta – Albania, Bulgaria, Ceylon (nyk. Sri Lanka), Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Jordania, Kambodža, Laos, Libya, Nepal, Portugali, Romania, Suomi ja Unkari otettiin YK:n jäseniksi. Järjestön jäsenmääräksi tuli nyt 76. 19. joulukuuta – Sudanin parlamentti julisti itsenäisyyden. 21. joulukuuta – Ensimmäinen suomalainen ikkunaluukuton juna kulki Porkkalan alueen, "Euroopan pisimmän tunnelin", halki. 23. joulukuuta – Väinö Linnan romaaniin perustuva elokuva Tuntematon sotilas sai ensi-iltansa Helsingissä.

Tuntematon päivämäärä

Yleisradio aloitti tv:n koelähetykset Suomen Televisio -kanavalla. Jousiammuntaseura Oulun Jousimiehet perustettiin.

Syntyneitä Tammikuu−maaliskuu 5. tammikuuta – Kari Mäkinen, Suomen arkkipiispa 6. tammikuuta – Rowan Atkinson, englantilainen koomikko 6. tammikuuta – Hannu Salakka, suomalainen kirjailija (k. 2003) 10. tammikuuta – Michael Schenker, saksalainen kitaristi 15. tammikuuta – Juha Tikka, suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja muusikko 17. tammikuuta – Katalin Karikó, vuoden 2023 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut unkarilainen biokemisti 18. tammikuuta – Kevin Costner, yhdysvaltalainen näyttelijä 20. tammikuuta – Kari Makkonen, suomalainen jääkiekkoilija ja valmentaja 20. tammikuuta – Ingjerd Schou, norjalainen poliitikko 24. tammikuuta – Alan Sokal, yhdysvaltalainen fyysikko 25. tammikuuta – Tōru Iwatani, japanilainen pelisuunnittelija 26. tammikuuta – Edward Lodewijk van Halen (”Eddie Van Halen”), alankomaalaissyntyinen muusikko (”Van Halen”, k. 2020) 26. tammikuuta – Kauko ”Kake” Randelin, suomalainen iskelmälaulaja 28. tammikuuta – Nicolas Sarkozy, Ranskan presidentti 2007–2012 30. tammikuuta – John Baldacci, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko 4. helmikuuta – Göran Forsmark, ruotsalainen näyttelijä (k. 2020) 8. helmikuuta – John Grisham, yhdysvaltalainen kirjailija 10. helmikuuta – Petri Tiili (”Pelle Miljoona”), suomalainen muusikko 10. helmikuuta – Greg Norman, australialainen golf-pelaaja